Blog

Näin annetaan onnistunut palaute


image not found

Palautteen antamisen merkitys tiedostetaan – se on erittäin tärkeää niin työyhteisössä, parisuhteessa kuin lasten kasvatuksessakin. Kyseessä on kuitenkin niin vaikea taitolaji, että harva meistä ilmoittautuu lajin mestariksi – en tietysti minäkään. Eilen viimeksi piti miettiä ainakin vartti, kun oli tarve antaa lapselleni positiivinen palaute. Jäin oikein pohtimaan syitä vaikeaan tunteeseen. Luuleeko mieli jossain tiedostamattomassa sopukassaan, että positiivisen palautteen antaminen on jollain tavalla egolta pois alentaen itsetuntoa tai auktoriteettia?

Positiivinen palaute on oikeasti vaikea antaa

Tutkimukset osoittavat, että palaute koetaan lähtökohtaisesti negatiivisena. Jos palaute on neutraali, voi olla aivan varma, että vastaanottaja kokee sen negatiivisena. Vaikka palaute olisi positiivinen, on edelleen todennäköistä, että se koetaan negatiivisena.

”Onpa sinulla kommee traktori!”

”Noo, tällaanen puutarhajyrsinhän tämä.”

”Onpas hyvin laitettua riistaa!”

”No jaa, vähän meni liian kuivaksi.”

Kuulostaako tutulta? Jos palautteen antaminen on vaikeaa, on vastaanottaminen vielä vaikeampaa.

Myös passiivisuus on vahva palaute

Minulla oli aikoinaan esimies, jonka fokus harhaili aina kun aloin kertomaan jotain mielestäni tärkeää asiaa. Se on ollut minulle ehkäpä kaikkein voimakkaimmin kokemani negatiivinen palaute. Koin olevani hänelle ilmaa. Hänen ei tarvinnut sanoa tai tehdä mitään – riitti että minun kokemus oli yllä kuvaamani. Toisin päin käännettynä: läsnäolo ja aito kiinnostus toisesta on monessa tilanteessa erittäin hyvä positiivinen palaute.

Miksi palaute annetaan?

Tämä on ehkäpä kaikkein keskeisin kysymys. Palaute annetaan, jotta toivottu lopputulos saavutetaan. Menneisyyttä ei saa enää muutettua – se pitää muistaa palautetta annettaessa! Kun palaute annetaan, on tavoite tulevaisuudessa. Haluatko nostaa vai laskea palautteen kohteen sosiaalista statusta? Haluatko tuhota kohteen itsetuntoa tai luoda hylkäämisen tunteita? Toivottavasti tavoitteesi on jotain muuta. On arvioitu, että vain 30% palautteen annosta johtaa haluttuun lopputulokseen. Jos et muuta mieti, kun seuraavan kerran annat palautetta, mieti mitä haluat sillä saavuttaa!!

-Markku-

Tämä postaus pohjautuu Helena Åhmanin ja Kari Neilimon kirjaan ”Johtajien tabut”. Kirjassa palautetta on käsitetty huomattavasti laajemmin.

Muita postauksia kyseistä kirjasta:


Leave a comment

Your email address will not be published.

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.