Blog

Tiesitkö että ryhmästäsi löytyy repivä kriitikko sekä jarrumies


image not found

Joka päivä ja lähes joka hetki elämme ryhmässä. Toisinaan ryhmään kuuluu kaksi henkilöä, toisinaan kaksisataa henkilöä. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mitä ryhmässä tapahtuu ja miksi ryhmä toimii niin kuin toimii. Ryhmänjohtajana tällainen pohdinta on ensisijaisen tärkeää, mutta myös jokaisen ryhmän jäsenen olisi hyvä ainakin tiedostaa ilmiöt ja tapahtumat, joita ryhmä aina sisältää. Kun tiedostat ilmiöt teoreettisesti, voit silloin vaikuttaa sekä ryhmän toimintaan että ennen kaikkea omaan käyttäytymiseen sekä omiin tuntemuksiisi ryhmätilanteissa.

Ihmisellä on käytössään keskimäärin 15-20 roolia

Meillä kaikilla on koko ajan joku rooli valittuna – halusimmepa tai emme. Omassa perheessämme on tietty rooli, kun perhe on keskenään. Mutta heti kun vieraaksi tuleekin naapuripariskunta, niin jokaisen rooli muuttuu saman tien. Lapsista tämän ilmiön huomaa usein helposti: syntyy huomionhakuisuutta, pelleä, vetäytyjää jne. Samalla tavalla käy tietysti työelämässäkin jatkuvasti. Jokaisessa palaverikoostumuksessa on omat roolinsa, normaalissa työarjessa omansa ja illanvietoissa omansa. Myös monet muut seikat kuin ryhmän koostumus vaikuttavat rooleihin kuten esimerkiksi käsiteltävät asiat, mielialat ja vaikkapa päivän muut tapahtumat. Rooliverkko ryhmässä on erittäin monimutkainen ja dynaaminen, yhden ihmisen käyttäytyminen vaikuttaa välittömästi muihin rooleihin. Niemistön Raimon, Rovion Esan ja varmasti monen muunkin mukaan ryhmässä rooliin liittyy aina vastarooli. Ryhmässä ei voi olla johtajaa, jos ei ole seuraajaa. Eikä ryhmästä löydy pelleä, jos sille ei ole yleisöä. Myös yksikseen tappeleminen ryhmässä on hankalaa, vaikka onhan tuotakin tullut kokeiltua. Voit joskus kokeilla miten oma käytöksesi vaikuttaa muun ryhmän toimintaan. Mitä tapahtuu ryhmälle, jos tietoisesti otat vetäytyjän roolin tai vaihtoehtoisesti positiivisen palautteenantajan roolin tahi vaikkapa tunteiden ilmaisijan roolin? Rovio jakaa roolit kolmeen kategoriaan: ryhmän toimintaa eteenpäin vieviin, helpottaviin ja häiritseviin rooleihin. Näihin kolmeen kategoriaan varmasti saa jokaisen henkilön kulloisessakin tilanteessa kategorisoitua ja ryhmän vetäjänä voi sen jälkeen miettiä, mikä on paras johtamistapa saada ryhmä toimimaan optimaalisesti perustehtävänsä parissa – perustehtävä onkin jo oman juttunsa arvoinen asia, mutustellaanpa sitä joku toinen kerta enemmän.

Toimimme kuten oletamme muiden ajattelevan meidän toimivan!

Omalla käyttäytymisellä on siis vahva merkitys koko ryhmän toimintaan, mutta myös omaan käyttäytymiseemme vaikuttaa vahvasti kokemuksemme muista. Alkaa mennä jo kolmannen asteen yhtälöksi tämä tarina. Ajatus on hyvin vanha ja johtaa juurensa Bionilta vuodelta 1979, hän totesi: ”Ryhmän jäsenen käyttäytymiseen vaikuttaa jatkuvasti se, minkä koemme ryhmän asenteeksi itseämme kohtaan, ja tämä käsityksemme saa meidät tietoisesti tai tiedostamattamme toimimaan sen mukaisesti.”

Summa summarum: Mitä enemmän on porukkaa kasassa, sitä enemmän erilaisia sosiaalisia suhteita ja erilaisia rooleja ryhmästä löytyy ja sitä monimutkaisemmaksi yhtälö menee. Onkin tutkittu, että toimivan ryhmän maksimi jäsenmäärä on 8-10 henkilöä, matemaattisesti tuossakin sakissa on jo 40 320-3 628 800 erilaista suhdetta ja tähän on tietysti vielä otettava muuttujaksi ryhmän dynaamisuus. Erityisesti johtaminen tällaisessa verkostossa vaatii vähintäänkin perusymmärryksen ryhmädynamiikan ilmiöistä ja jos ryhmäläisilläkin olisi aakkoset hallussa, niin se varmasti helpottaisi kokonaisuutta. Mutta maalaisjärjelläkin pääsee alkuun, suhtautumalla jokaiseen ihmiseen luonnollisesti, tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti yleensä pääsee niin arkielämässä kuin johtamisessa hyvin pitkälle. Valitettavasti tässäkin on toisinaan ihan riittämiin haastetta.

-Markku-


Leave a comment

Your email address will not be published.

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.