Ryhmähenki – riittääkö 95%?

Kirjoitettu 19.01.2015
Hyvinvointijohtaminenryhmädynamiikkaryhmähenki

Sain perjantaina olla isännöimässä Jyväskylän EMBA-ryhmän kokoontumista ja kertomassa ryhmähengen vaikutuksesta työn tehokkuuteen. Haluan tässä yhteydessä puhua tehokkuudesta, koska talouden vaikeina aikoina muu puhe ei meinaa tehota. ”Työyhteisön hyvinvointi on ihan kiva juttu, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin”, tähän törmää rivien välistä luettuna jatkuvasti. Mitä huono ryhmähenki maksaa yrityksellesi?

Matemaattinen malli ryhmän tehokkuudesta

Insinööri kun olen peruskoulutukseltani, niin väännetäänpäs tehokkuus matemaattisesta rautalangasta!

Ryhmän vuorovaikutussuhteiden määrä lasketaan yleisesti kaavalla n x (n-1). Eli kahden hengen ryhmässä on kaksi vuorovaikutussuhdetta ja esimerkiksi kahdeksan hengen ryhmässä 56 suhdetta. Kahdenvälisen suhteen lisäksi mukaan lasketaan siis yksilön suhteet muuhun ryhmään.

Jos keskimäärin yksi vuorovaikutus ryhmän jäsenten välillä ei voimaannuta eikä kuormita kumpaakaan osapuolta, voidaan vuorovaikutussuhteen ajatella olevan neutraali = 100% = 1. Näin saadaan suhdeluvuksi neutraalille ryhmälle 1^56=56, jossa ryhmähenki ei vaikuta sen toimintaan millään tavalla. Jos puolestaan jokainen kohtaaminen syö osapuolten energiaa 5% suhdeluvuksi saadaan 0,95^56=0,057. Neutraaliryhmään verrattua kyseinen 5%:n negatiivisuuden tilassa oleva ryhmä on 1/0,057 eli 18 kertaa tehottomampi! -10%:lla ryhmä on 1867 kertaa tehottomampi.

Paljonko huono ryhmähenki maksaa?

Perjantain kuulijajoukosta nousi kysymys: ”Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?” En osannut siihen silloin yksiselitteistä vastausta antaa, mutta jatkoin laskuharjoitusta.

Oletetaan, että kahdeksan hengen ryhmässä olisi yksi vuorovaikutustilanne jokaisella tunnissa – palaverissa, käytäväkeskustelussa, kahvitunnilla, puhelimessa… Jos keskimäärin vaikutus olisi -5%, tarkoittaisi se ajassa kolmen minuutin hukkaa tunnissa eli kohtaamisen jälkeen henkilön keskittyminen olisi pois perustehtävästä keskimäärin kolme minuuttia. Kahdeksalla henkilöllä se tarkoittaa 24 minuutin hukkaa tunnissa. Työpäivätasolla tuo tarkoittaa 3h 12min / 8h, viikossa 16h ja työvuodessa 97 henkilötyöpäivää. Eli viiden prosentin tehottomuudella kahdeksan hengen ryhmä hukkaa 97 henkilötyöpäivää vuodessa. Jos tuntikustannukseksi lasketaan 30€/h, tarkoittaa se 23 280€ vuodessa. Sadan työntekijän työpaikkaan kyseisiä ryhmiä mahtuisi 12 eli hukka on 279 360€. Tuhat henkeä työllistävässä yrityksessä hintalappu on 2,9milj.€.

Nyt siis laskettiin hintalappua -5% tehottomuudelle verrattuna neutraaliin tilanteeseen. Parhaimmillaan 1+1 voi olla 3 tai enemmänkin eli kun ryhmä saadaan positiiviseen kierteeseen voi vaikutus olla +merkkisenä paljon enemmän kuin 5%.

Silti edelleen vakioratkaisu tehokkuuden parantamiseen ovat YT-neuvottelut. Riittääkö silloin ryhmissä laskentakaavassa -5% tehokkuus? Sitä voi meistä jokainen itseltään kysyä – eiköhän meillä kaikilla alla jo olla kokemus muutamasta yt-rumbasta.

Jos haluat kuulla lisää, kuinka ryhmäsi saataisiin positiivisuuden taipaleelle, niin otahan yhteyttä.

 

Ryhmähengen vaikutus kustannuksiin 8 hengen ryhmässä

(suhde ryhmäkokoon lineaarinen eli 80 hlön organisaatiossa 10xeurot)

– Markku –