Korona haastaa ajankäytön hallintaamme. Kuluuko aikasi siihen, mihin pitäisi?

Kirjoitettu 11.03.2020

Maallikkona ihmettelen suuresti syntynyttä hysteriaa ja massiivisia toimenpiteitä, joiden vaikuttavuutta ei kukaan tiedä. Tuntuu, että tärkeintä on valtava huomio sekä se, että tehdään paljon ja äkkiä. Tärkeää ei niinkään näytä olevan se, että tehtäisiin oikeita asioita. Ajankäytön hallinta on todennäköisesti hyvin usealla meillä isoissa haasteissa tällä hetkellä.

Faktoja, vaikka ne harvoin muuttavat ihmisten mielipiteitä

Fakta on, että normaali kausi-influenssa tappaa paljon Koronaa enemmän. Tähän kuulee yleensä kummallisen vastaväitteen: ”Korona on vaarallisempi, koska kuolleisuus% on korkeampi”. Kuinka merkityksellinen juuri tämä mittari on yksilölle? Korona tarttuu todella huonosti. Nyt kun virus on riehunut maailmassa toista kuukautta – sairastuneita on koko maailmassa 110 000 ihmistä. Suomessa kausi-influenssaan sairastuu vuosittain noin 500 000 ihmistä samassa ajassa, joista kuolee 500-1000 ihmistä (Lähde: THL). Nähtäväksi jää sairastuuko Suomessa yhtä monta ihmistä Koronaan kuin kuolee kausi-influenssaan – toivottavasti ei. Todellisuudessa edes riskiryhmäläisiä ei influenssa kuoleminen hirveästi huoleta. Vain alle puolet riskiryhmäläisistä ottavat ilmaisen kausi-influenssan, vaikka heidän riskinsä kuolla on merkittävä.

Nyt tauti on määritelty pandemiaksi – ihan kuten sikainfluenssa aikoinaan. Suomessa sikainfluenssan takia sairaalahoitoon joutui 1560 ihmistä, joista 44 ihmistä kuoli. Pandemia ”riehui” meillä kaksi kuukautta. Rokotteella lie ollut vaikutusta vähäiseen kuolleiden määrään. Tämä tuskin lohduttaa kuitenkaan niitä 230 nuorta, jotka saivat narkolepsian hätäisesti käyttöönotetun rokotteen takia.

Miten arvotat erilaisia ilmiöitä?

Jos ”korkea” kuolleisuus% huolestuttaa, olisiko syytä huolestua Suomessa esim. keuhkosyövästä? Keuhkosyövässä kuolleisuus on 85-90%. Keuhkosyöpään Suomessa sairastuu 2500 ihmistä – riskiryhmä on kokolailla sama kuin Korona-viruksessa.

Yhteiskunnassamme on muitakin erittäin huolestuttavia ilmiöitä meneillään. Minua huolestuttaa esimerkiksi se, että maassamme joka ainoa arkipäivä 27 alle 24-vuotiasta nuorta siirtyy sairaseläkkeelle. He menettävät työkykynsä ehkä koko elämänsä ajaksi. He voivat menettää koko elämän merkityksellisyyden. Kuinka paljon pahoinvointia ja ennenaikaisia kuolemia tämä tuo maahamme? Heitä on huomenna 27 enemmän kuin tänään ja ylihuomenna 54 henkilöä enemmän! Kuka tälle asialle on tekemässä ja mitä?

Miten hallitset ajankäyttöäsi?

Mielenkiintoinen kysymys on, miksi me nyt kiinnitämme huomion Koronaan ja miksi niin moni ihminen käyttää aikansa Koronan parissa tällä hetkellä, miksi lähes kaikki päätökset tehdään tällä hetkellä Koronan ehdoilla? Kysymykset voidaan nostaa yleisemmälle tasolle – miten ihmiset valitsevat ajankäyttönsä?

  • Ihminen käyttää aikansa siihen, mikä on mukavaa tai
  • ihminen käyttää aikansa sellaiseen tekemiseen, jonka hän osaa tai
  • ihminen käyttää aikansa tulipalojen sammuttamiseen (kuten Korona)

Mikään näistä vaihtoehdoista ei ota kantaa siihen, mitä olisi tärkeää tehdä. Ajankäytönhallinnan haasteet tulevat esiin työyhteisön kehitysprosesseissa jatkuvasti. Suuri harmi on, että työyhteisöissä usein unohtuu luoda yhteinen näkemys siitä, mikä on tärkeää. Tämä johtaa siihen, että ihmisten ajankäyttö ajautuu yksilöllisesti yllä esitetyillä tavoilla. Yhteiset tavoitteet jäävät saavuttamatta, kun jokainen käyttää aikansa eri asioihin.

Työyhteisö ei saavuta tavoitteitaan, ellei se yhdessä sovi ajankäytön priorisointia

Hyvinvoinnin suurlähettiläät ovat paljon mukana yritysten esimiestyön kehittämisprosesseissa. Jos olet esimiesasemassa, mihin kategoriaan esimiestyö (ihmisten johtaminen) mielestäsi osuu: onko se sellaista, joka on mukavaa tai jonka osaat tehdä hyvin? Onko ihmisten johtamiselle useinkaan tulipalokiire? Tämän päivän työyhteisöissä lähes kaikilla on töitä enemmän, kuin on aikaa niitä tehdä. Jos työyhteisö ei tietoisesti yhdessä sovi, mihin aika käytetään ja mihin aikaa ei käytetä (vielä tärkeämpi asia), ihminen ajautuu ajankäytössään milloin minnekin – usein siihen, mitä eniten huudetaan. Näin on nyt käynyt Korona-viruksen kanssa. Tässä maassa, Euroopassa ja maailmassa olisi useimmilla ihmisillä paljon merkityksellisempiä asioita, johon nyt pitäisi aikaansa käyttää, mutta kova huuto vie huomion valitettavasti mennessään. Koronaan tulee Suomessa kuolemaan ihmisiä. Ojalan laskuopilla heitä tullee olemaan noin 100. Samainen määrä kuin Suomessa tulee kuolemaan liikenteessä ensimmäisen puolen vuoden aikana. Liikennekuolemat iskevät satunnaisemmin eri ihmisryhmiin. Korona iskee omaan riskiryhmäänsä – ensisijassa iäkkäisiin ihmisiin.

Korona-pandemia on vakava asia. Usealle lääketieteen parissa työskentelevälle Korona on varmasti tällä hetkellä se tärkein työ, johon tulee kaikki aika panostaa. Me muut puolestamme voisimme keskittyä normaaliin arkipäivän tekemiseen muistaen normaalin käsihygienian sekä muut viranomaisten antamat ohjeistukset.

– Markku –

Lue lisää ajanhallinasta: