HAISTA PASKA! Tämä on perseestä!
Kirjoitettu 17.06.2015
Millä tavalla sinä tuon otsikon ”kuulit”? Tuohan voisi olla hieman rivomman taaperon iloinen huudahdus oppiessaan tekemään tarpeensa pöntölle. Usein me kuulemme mitä haluamme ja tulkitsemme vielä useammin miten haluamme. Sosiaalisen median keskusteluissa tämä toistuu alituiseen aiheuttaen mitä aggressiivisempia ja törkeämpiä vuoropuheluita – tai ei niitä voi kyllä vuoropuheluiksi sanoa.
Ei kyllä mutta vaan kyllä ja
Onnistuneessa vuoropuhelussa keskustelijat tuovat aiempiin puheenvuoroihin jotain lisää, eivät pyyhi pois. Tästä esimerkkinä on se, kuinka aloitat vastaamaan toisen argumenttiin. Aloitatko: ”Kyllä, mutta…”. Kokeilepa vaihtaa ”mutta” tilalle ”ja”. Tuon yhden mitättömän sanan vaihtaminen pakottaa sinut oikeasti kuuntelemaan mitä toisella on sanottavaa ja pakottaa tuomaan jotain lisää keskusteluun.
Kuuntelemisen taito – vuoropuhelun perusta
Kuuntelemisen taito on yksi tärkeimmistä osa-alueista onnistuneessa vuoropuhelussa. Oppiaksemme taitavammiksi kuuntelijoiksi, on ymmärrettävä mistä kuunteluprosessi koostuu. Panttivankineuvottelija George Kohlrieser jakaa kuuntelun neljään eri osa-alueeseen.
Vaistoaminen
Tämä on kuuntelemista kaikkein perustavimmalla tasolla. Kehon kielen havainnointi on suuri osa kuuntelua. Sosiaalisen median keskusteluista tämä tietysti puuttuu, eivätkä hymiöt puutetta paikkaa, vaikka samaa virkaa ne yrittävät toimittaa. Ei pelkästään kuuntelussa, vaan myös esittäessä asiaa, kehon kieli on erittäin oleellinen asia. Et saa viestiäsi varmasti perille, jos kehosi kertoo toista kuin sanasi.
Tulkinta
Kuullut sanat käännetään mielessämme ajatuksiksi ja niille annetaan merkitys. Minkä merkityksen lauseille annamme pohjautuu meidän jokaisen omaan taustaamme sekä tunnetilaan ja asenteeseen juuri tuossa hetkessä.
Arviointi
Kun viesti on ymmärretty, alkaa mieli arvioida sanomaa tarjolla olevien todistusten ja tulkittujen faktojen valossa. ”Tulkittu”-sana on tässä merkityksellinen. Meillä hyvin harvoin on oikeasti faktaa käsillämme. Tulkitsemme vain haluamme tiedot faktoiksi. Lopputuloksena arviointivaiheesta kuulijalle syntyy lopputulos, onko hän puhujan kanssa samaa vai eri mieltä.
Vastaaminen
Kuulija viestii yleensä ensin ei-verbaalisti, että viesti on vastaanotettu. Hetken tuumatuokion jälkeen hän on valmis vastaamaan ja näin käynnistää kumppanissa tämän prosessin käyntiin ensimmäisestä vaiheesta.
Käymme päivittäin paljon erilaisia keskusteluja kotona ja työpaikalla, mutta moniko niistä on oikeasti onnistunut vuoropuhelu, jossa asioihin tuodaan jotain lisää? ”Ruoka on kaapissa”, ”Monelta tulet”,… tai ”Kyllä, mutta meidän on otettava kustannukset huomioon…”
– Markku –