Hallintomuoto: Demoktuuri

Hallintomuoto, demokraattinen diktatuuri

Kirjoitettu 12.03.2015

Valtioiden johtaminenhan uudistuu tämän tästäkin. Suomessa viimeisimmästä uudistuksesta on kulunut vasta 109 vuotta, jolloin korvattiin 1600-luvulta periytyneet säätyvaltiopäivät. Tasaisen vauhdin taulukosta katsottuna seuraava hallintomuotouudistus on siis tulossa jo 2200-luvulla. Onneksi Suomi on ollut maailmassa ennenkin edelläkävijänä demokratiassa ja voisi olla mielestäni vastedeskin!

Onko maailma muuttunut vuosisadassa – entäpä johtaminen?

Millainen maailma oli 1900-luvun alussa? Maailma ja joiltakin osin ihminenkin ovat muuttuneet sadassa vuodessa aika paljon. Soveltuuko tuohon maailmaan luotu johtamisjärjestelmä tänä päivänä? Ei näytä soveltuvan. Ainakin yksityissekotorilla johtamista uudistetaan jatkuvasti. Kymmenen vuotta vanhat johtamisjärjestelmätkin tuntuvat usein todella vanhoilta.

Suurin ongelma on päätöksen teon hitaus. Ei valmistunut sote ajallaan – eikä moni muukaan asia. Eikä se ole vastuussa olevien puolueiden vaan järjestelmän vika. Maallikon silmin katsottuna päätöksen tekijöitä on aivan liikaa – virallisesti 200. Osalle porukasta perustehtävänä on vieläpä kaikkien mahdollisten päätösten vastustaminen. Onko ihme, ettei mitään järkevää näytä tapahtuvan? Moniko yritys valitsisi tänä päivänä vastaavan tavan johtaa laivaansa?

Päätöksen teon ongelmat ovat kyllä tiedossa

Mitäs sanovat ryhmädynamiikan teoriat ryhmän järkevästä koosta esimerkiksi päätöksen teossa?

”Verrattaessa pieniä ja suuria ryhmiä on havaittu, että 3-8 hengen ryhmät saavat tehtävänsä loppuun nopeammin kuin suuremmat ryhmät (yli 12 henkeä)” – Rovio 2009

”Ongelmanratkaisuissa pidetään usein sopivana ja tasapainoisimpana viiden hengen ryhmiä” – Niemistö 1998

”Päätöksenteon ja toiminnan kannalta ihanteena on pidetty 5-7 hengen ryhmiä, sillä pienemmät ryhmät ovat tehokkaampia käyttämään informaatiota päätöksen tekoon” – Pennington 2005

”Suurryhmässä (> 11 hlöä) voi olla vaikea saavuttaa yksimielisyyttä päätöksiä tehtäessä. Suurryhmässä tuotetaan näkemyksiä ja ajatuksia, mutta ei välttämättä pysähdytä tarkastelemaan niitä perusteellisemmin. Tehtävän suorittaminen saattaa olla heikkoa ja toiminta tuntua pitkäveteiseltä ja turhauttavalta. Myös motivaatio ja osallistumisaktiivisuus saattavat olla heikkoa, ja ryhmä voi olla keskittymiskyvyltään heikko. Suurryhmä ei siis välttämättä pysy tehtävässä, vaan poukkoilee impulsiivisesti ja yllätyksellisesti sinne tänne. Jokin puheenvuoro aktivoi lukuisia uusia ja nämä puheenvuorot puolestaan joukon lisää.” – Himberg & Jauhiainen 1998

Tätä taustaa vasten ei 200 henkilön porukalta voi odottaa minkäänlaisia järkeviä päätöksiä kohtuullisessa ajassa.

Ratkaisuna diktatuuri?

Olisiko ratkaisuna hyvä vaikkapa diktatuuri? Voisi ollakin, jos löytyisi hyvätahtoinen diktaattori. Sellaista ei taida maailman historia tuntea. Minun ymmärryksen mukaan hyvätahtoisuus ei voi olla diktaattorin ominaisuutena. Ratkaisu puolestaan voisi löytyä menestyvien yritysten tavasta hallita. Pieni ydinjoukko on luotsaamassa ihmislähtöisesti koko orkesteria. Asioita valmistellaan ja puntaroidaan osallistavasti isolla joukolla, mutta kun päätöksiä tarvitaan, ne tehdään tehokkaasti pienellä porukalla.

Uusi hallintomuoto: demokraattinen diktatuuri – demoktuuri

Josko joka puolueesta olisi päätöksentekovaiheessa yksi henkilö osallistumassa. Eli opposition pakottama jarrumiehen rooli olisi poissa päätöksenteosta ja kaikilla olisi mahdollisuus asiasta riippuen katsella samaan suuntaan. Ajatus olisi alusta alkaen, että kaikki ovat vastuussa, jotta saadaan hyviä päätöksiä tehokkaasti. Perustuslain vaatima kansanvalta näkyisi äänen painossa. Jokaisen puolueen edustajan äänenpaino olisi sama kuin puolueen saama kannatus vaaleissa. Tällä hetkellä päätöksentekoryhmä koostuisi siis yhdeksästä henkilöstä. Loput 191 henkilöä voisivat olla mukana valmisteluissa, käytäntöönpanoissa ja ennen kaikkea osallistumassa sekä tuomassa erilaisia näkökulmia ja ideoita. Minun puolesta siihen riittäisi 91 tai vaikkapa 51 henkilöäkin.

Tällä hetkellä päätöksentekotiiminä olisi siis:

  • Stubb 20% äänenpainolla
  • Rinne 19 %
  • Soini 19%
  • Sipilä 16%
  • Arhinmäki 8%
  • Niinistö 7%
  • Haglund 4%
  • Räsänen 4%
  • Leino 2%

Päätökseen riittäisi enemmistö? Itse uskon, että näin toimien asioita alkaisi tapahtumaan ihan toiseen tahtiin kuin nykyisin – enkä usko, että päätökset olisivat laadultaan nykyistä heikompia. Tällainen muutoshan vaatisi sotaa tai muuta isoa katastrofia tapahtuakseen – harmi sinällään. Tyytyminen on siis nykyiseen tapaan ja kiltisti on vaan osuutensa jokaisen tehtävä kohta vaaliuurnilla.

-Markku-

Kiitoksia ajatuksista aiheeseen aamun twitter-keskustelijat: @smakelainen, @jukkaniemela, @santtuPV ja @HkkinenMarita