”Isä! Tein maalin!” -Innostus, näin sen tapat!

Kirjoitettu 18.08.2015
johtaminenryhmädynamiikkavalmennus

Noin kuukausi sitten aloitimme C-kiekkojunnujen kanssa yhteisen ryhmädynamiikkataipaleen. Valmennussessioita on nyt takana kuusi ja lähes jokaiselle pelaajalle on valmennusta tullut noin 8 tuntia. Tämä on minulle ensimmäinen nuorisoryhmä, jonka kanssa päästään ryhmädynamiikassa pintaa syvemmälle. Minulle on ollut suuri yllätys, kuinka valmiita 14-vuotiaat ovat keskustelemaan vaikeistakin asioista ja kuinka älyttömän hienoja ajatuksia pojilla on. Yllättyneisyyteni kertoo tietysti paljon enemmän minusta kuin pojista.

Selittävät minäviestit

Yksi keskeinen asia ryhmädynamiikan kehittämisessä on itsetuntemuksen ja oman toiminnan kehittäminen, niin että ne vievät ryhmän toimintaa eteenpäin. Ajatusten ja tunteiden selkeä ilmaiseminen ryhmässä on tärkeää, sillä se auttaa toisia ymmärtämään puhujaa. Tunteiden ilmaiseminen sanoin selventää ja elävöittää kanssakäymistä ja estää toisia tekemästä puhujasta vääriä päätelmiä. Tärkeää on oppia puhumaan myös vain omasta puolesta ja tuoda selkeästi esille oma tahtonsa ymmärtäen, että se on juuri minun oma tahto – arvokas itsessään, mutta ei sen tärkeämpi tai arvokkaampi kuin toisenkaan. Tätä olemme harjoitelleet selittävin minäviestein (Taru Lintunen, Marjo Kuusela: Vuorovaikutuksen edistäminen liikuntaryhmissä / Ryhmäilmiöt liikunnassa)

Innostus – mistä nuoret innostuvat

Yhtenä tehtävänä on jatkaa lausetta: ”Minä innostun, kun…”. Tässä lauseessa nuorten vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia kuin aikuisilla. Minä innostun, kun onnistun! Suurin osa jatkaa lausetta onnistumiseen liittyvillä asioilla.

Minä pelkään, että…

Mitä urheilevat nuoret pelkäävät? Suurin osa pelkää epäonnistumista. Tässä kohtaa pitäisi meidän kaikkien juniorivalmentajien sekä vanhempien päässä soida iso kongi! Vasta sain lukea tuttavani FB-päivityksen jalkapallokentän laidalta:

Miksi me tieten hankaloitamme nuorten oppimista? Asioita opetellessa tulee epäonnistumisia. Jos ei epäonnistu, ei varmasti ole yrittänyt toimia kykyjensä äärirajoilla, joka puolestaan johtaisi parhaaseen mahdolliseen kehittymiseen. Kun jätettäisiin epäonnistumiset vähemmälle huomiolle ja annettaisiin onnistumisille suurempi rooli, tämä johtaisi yhä kasvavaan innostumiseen! Sitten alkaisikin tapahtua. Uskallan väittää, että tässä on yksi merkittävimmistä asioista, jolla saataisiin tässä maassa urheilullista tasoa nostettua – ihan huipulla saakka.

Tokihan meilläkin osataan – varmasti yhä useammassa paikassa. Mitäs sitten tapahtuu, kun epäonnistumiset eivät pelota?

… Käydään pokkaamassa olympiamitali! Toinen lasku siis 92,50 ja olympiahopeaa.

– Markku –