LEAN – Mitä jatkuva parantaminen on?
Kirjoitettu
04.11.2021
lean
Monet hyvät LEAN-filosofian menetelmät muuntuvat yksinkertaisuudestaan huolimatta työyhteisöissä hyvin monimutkaisiksi. Tuntuu, että aikojen saatossa alkuperäinen ajatus unohtuu tyystin. Yksi tällainen asia on jatkuva parantaminen #KAIZEN. Yhtenä jatkuvan parantamisen työkaluna on kerätä talteen mahdollisimman paljon ideoita ja oivalluksia henkilöstöltä. Valitettavan usein tämä on toteutettu monimutkaisella aloitejärjestelmällä, jossa aloitetoimikunnat käsittelevät muutamia aloitteita vuodesta toiseen päähuomion ollessa kustannuksissa ja palkkioissa.
Kehittävä ja ylläpitävä jatkuva parantaminen
Toyota on jakanut jatkuvan parantamisen kahteen kategoriaan. Kehittävä Kaizen kohdentuu uusien ideoiden käyttöönottoon ja ylläpitävä Kaizen vakioituihin käytäntöihin.
Lue ylläpitävästä Kaizenista täältä.
Kehittävä Kaizen tulisi rakentaa niin, että idean tai palautteen antaminen olisi todella yksinkertaista ja käsittely nopeaa. Työyhteisöllä tulisi olla selvät pelisäännöt, kuinka ideoita käsitellään. Parhaimmillaan työyhteisö käsittelee ja toteuttaa suurimman osan ideoista itse ilman esihenkilöitä. Kompastuskiveksi usein muodostuu, että ideoiden käsittelyä ja toteuttamista ei koeta ydintehtäväksi eikä siihen koeta aidosti olevan lupa käyttää aikaa. Aina on niin kiire, että päivän tulipalot menevät kehittämisen edelle. Kehittämiselle on aikaa sitten joskus eläkkeellä tai kun yritys on konkurssissa. Näin käy lähes varmasti ellei ole selvästi kirjoitetut säännöt siitä, kuinka ideoita käsitellään, millaisia kustannuksia kukakin voi hyväksyä ja kuka käyttää aikaa ideoiden toteuttamiseen.
Ihan paskasta ideasta voi lopulta kuoriutua helmi!
Itse olen saanut elää arkea, jossa henkilöstöltä tuli noin 10 kehitysideaa/henkilö kuukaudessa ja niistä melkein puolet saatiin toteutettua samalla viikolla, kun idea syntyi. Lopuista puolesta puolet meni pidempään käsittelyyn ja toinen puoli oli toteutuskelvottomia. On tärkeää muistaa, että kehitysideoita kerättäessä määrä on laatua tärkeämpää. Ihan paskasta ideasta voi lopulta kuoriutua helmi!
Auditoinneista kehitysideoita – ei poikkeamia
Mistä kehitysideoita syntyy. Paljonhan ideoita oikeassa ilmapiirissä syntyy jokaisella omasta työstään. Näille ”oivalluksille” on siis hyvä olla helppo tallennusjärjestelmä. Lisäksi tarvitaan systemaattisiakin kehitysidea”generaattoreita”. Tällaisia generaattoreita on hyvä rakentaa päivittäisjohtamisen ympärille. Turvallisuus ja laatu ovat usein oleellinen osa päivittäisjohtamisen agendaa. Mitäpä jos työntekijät tekisivät kevyitä auditointeja toistensa työpisteisiin vaikkapa viikoittain ja kirjaisivat havaintoja kehitysideoiksi (ei poikkeamiksi). Gembailu olisi muutoinkin suotavaa eli olisi lupa ja järjestelmä tarkkailla toisen työntekoa, kysellä tyhmiä ja tuoda esille kehitysideoita – huonojakin. Reklamaatiot (sekä sisäiset että ulkoiset) ovat myös oiva kehitysideageneraattori. Jokainen reklamaatio tulisi johtaa useisiin käytännöllisiin kehitystoimenpiteisiin. Jokaiselle asialle ei tule rakentaa omaa järjestelmäänsä, vaan kaikki ideat on hyvä kirjata samaan paikkaan ja käsitellä samalla tavalla.
– Markku –
Lue lisää: