Menestyvän johtajan ominaisuudet
Kirjoitettu
26.10.2020
johtaminen
Menestyvän johtajan ominaisuudet?
Millaisia ovat tämän päivän menestyvän johtajan ominaisuudet? Voisiko alla listatut ominaisuudet olla sellaisia, jotka edesauttavat saavuttamaan merkittävän aseman johtotehtävissä? Helppona esimerkkinä voit pohtia vaikkapa juuri nyt näkyvimpiä johtajia uutismedioissamme: Trump, Putin tai Lukasenka.
- henkilö katsoo olevansa itseoikeutettu etuihin ja privilegioihin, eikä hänen tarvitse sopeutua samoihin sääntöihin ja normeihin kuin muut
- empaattisuuden puute: haluttomuus ottaa huomioon muiden tarpeita, tunteita tai oikeuksia ja eläytyä niihin
- henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän esimerkiksi liioittelee lahjojaan ja saavutuksiaan
- henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä
- henkilö uskoo olevansa erikoinen ja ainutlaatuinen ja kokee, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä
- henkilö on niin omistautunut työhön tai tuottavuuteen, että vapaa-ajan harrastukset ja ystävyyssuhteet jäävät pois
- henkilö saa toiset ihmiset tekemään mitä haluaa pelottelemalla heitä
Iso syy tilanteeseen lie sillä, millaisia ominaisuuksia aikojen saatossa on arvostettu johtajissa. Valitettavasti yllä oleva lista sopii valtiojohtajien lisäksi myös useaan työyhteisöissä johtoasemassa olevaan henkilöön. Johtamisessa on arvostettu yleisesti kovuutta, asiakeskeisyyttä, valtavaa sitoutumista ehdoitta ja menestyksen intohimoa. Johtaminen muuttuu yli ajan, mutta noilla ominaisuuksilla on tässäkin maassa rakennettu monta menestystarinaa.
Aika on kuitenkin muuttunut ja väitän, etteivät nuo ominaisuudet enää johda pitkäaikaisen menestyksen luomiseen ainakaan ”normaaleissa” työyhteisöissä. Siitä en ole varma, etteikö poliittisesti rakennetuissa organisaatiossa nuo ominaisuudet olisi valttia tulevaisuudessakin.
Yllä oleva lista on muuten poiminta persoonallisuushäiriöiden kriteereistä (DSM-IV, Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders).
Tunne syö järjen palasia aamiaiseksi
Nykypäivän postmodernissa johtamisessa painottuvatkin vahvasti ihmisen psyykeen ja ryhmädynamiikan ymmärtäminen eikä niinkään aiemmin pinnalla olleet rationaalisuus ja usko vahvoihin systeemeihin. Johtamiskulttuurin muutos on kuitenkin hidasta, koska johtajat valitsevat johtajia ja ihmisellä on tapana valita ryhmäänsä kaltaisiaan, ellei tietoisesti kykene hakemaan muutosta tai heterogeenisyyttä kehittääkseen ryhmäänsä ja johtamista. Näin ollen käytännön johtaminen varsinkin perinteisissä ja vanhoissa organisaatioissa ei ole vielä muuttunut, vaikka ymmärrys tilanteesta lie jo useimmille avautunut. Ihmisen johtamisen viisaus ei koostu todellakaan vain tiedosta ja ymmärryksestä. Esimiehellä on oltava ehdottoman selkeä ja mahdollisimman totuudenmukainen käsitys ihmistä ohjaavista psykologisista tekijöistä sekä omasta itsestä!
Mikä on tavoite johtamispuheessa?
Johtaminen on aina merkkien välittämää ja dialogista. Yhdeksi esimerkiksi nostan vuotuiset tiedotustilaisuudet henkilöstölle, jossa käydään läpi puolessa tunnissa koko yrityksen mennyt ja tuleva vuosi. Hyvin usein nuo tilaisuudet koostuvat erilaisten lukujen ja käppyröiden läpikäynnistä, joilla perustellaan, että yrityksen on oltava jatkossa kannattavampi, kuluja on leikattava, asiakasosuuksia on kasvatettava ja laatukustannuksia on leikattava. Turvallisuustasossakaan emme ole saavuttaneet tavoitteita. Kysynkin: onko (yksityissektorilla ainakaan) yhtään ihmistä, joka ei tiedä noita faktoja? Kaikki ovat jo tottuneet siihen, että paljon vähemmällä on saatava paljon enemmän. Mikä on kyseisen tiedotustilaisuuden tarkoitus? Jakaa tarkkoja lukuja ja faktoja? Olisiko nykypäivänä muita välineitä tuohon tarkoitukseen? Jos johtajana saat kerran vuodessa koko organisaation puoleksi tunniksi eteesi – voisiko tavoite olla voimaannuttaa organisaatiota mahdollisimman hyvin? Eihän yksittäisellä puolituntisella ole isoa merkitystä mihinkään, mutta jos sillä jotain voi saada aikaan, on se joko henkilöstön voimaannuttaminen tai lamauttaminen. Noista voi johtaja valita mieleisensä. Eikä johtamispuhetta pidä vähätelläkään. Ylimmän johdon puhe on vahva esimerkki muille johtajille asenteesta ja tavasta toimia.
Alla on vanha, mutta klassinen esimerkki voimaannuttavasta puheesta – ei ehkä kannata kopioida kuitenkaan ihan sellaisenaan seuraavaan kotimaiseen tulosjulkistukseen.
– Markku –
Tämän kirjoituksen vahvana vaikuttajana on Pekka Järvisen kirja ”Esimiestyön vaikeus ja viisaus”.
Lue lisää: