Mihin johtaa pelolla johtaminen?
Kirjoitettu 06.11.2015
Suurlähettiläänä on taas velvollisuus puuttua päivän poliittiseen keskusteluun. Itse SOTEkin on erittäin mielenkiintoinen, mutta jääköön sen puinti muille – itse kiinnitin huomioni Sipilän muuttuneeseen tapaan johtaa orkesteriaan. Aiemmin olen kokenut hänen pysyvän tunnejohtamisen puolella, mutta nyt näyttää vallan käyttö kääntyneen vahvasti – esiin on noussut pelolla johtaminen. Pelolla johtamisella saa usein asioita tapahtumaan, maailmanhistoria on tämän usein todistanut. Alamaiset tottelevat, koska pelkäävät menettävänsä jotain. Motivaattori on siis pelko, joka tappaa positiivisuuden, innovatiivisuuden, ryhmähengen ja paljon muuta.
Tärkeintä johtamisessa on sen kokonaisvaikutus organisaatiolle
Yhdessä asiassa voi onnistua ja toisessa epäonnistua, mutta tärkeintä on kokonaisuuden lopputulos -siirtyykö organisaatio haluttuun suuntaan ja tapahtuuko toivottu muutos? Saipa Sipilä tahtonsa läpi tai ei, tällä tavalla johtaen hänen ryhmänsä ei ole enää entisellään. Ryhmä palaa kehityskaaressaan monta askelta taaksepäin. Johtajan perustaitoihin kuuluvat kyky ymmärtää ihmistä ja ihmisten käyttäytymistä, ammatillinen osaaminen sekä asioiden ja tarpeiden yhdistäminen provosoimatta sekä provosoitumatta. Nyt näyttää, ettei pääministerimme enää pystynyt olemaan provosoitumatta. Onnistunut johtaminen muodostuu tasapainoisesta kokonaisuudesta ihmisten johtamisessa, asioiden johtamisessa sekä päivittäisten arkitoimintojen hoitamisessa. Johtamisen on oltava myös uskottavaa. Sen tulisi olla johtajalle ominaista ja aitoa henkilökohtaisen vastuun kantamista – on oltava itsensä näköinen johtaja ja sitä Sipilä todellakin on.
Tunnejohtamista, asiajohtamista vai pelolla johtamista
Sipilä aloitti johtamisensa hallituksessa mielestäni tunnejohtamisella. Tunnejohtaminen pohjautuu vahvasti visioihin ja strategiaan, joiden kautta johdettavan organisaation tavoitteet luodaan. Tavoitteisiin pääseminen perustuu motivaation ja innostumisen johtamiseen. Johtajan tehtävä on siis olla hengen ja mahdollisuuksien luoja, joka uskoo organisaationsa löytävän itse tavat saavuttaa tavoitteet – voittoon mennään vaikka esteiden läpi. Toiminta ei ole kuitenkaan poissa johtajan käsistä. Johtaja päättää joka tapauksessa, mitä valtuutetaan ja johtaja tukee organisaation tekemiä päätöksiä – tosin viime kädessä johtaja voi myös puuttua päätöksentekoon. Keskeisimpiä arvoja ovat jokaisen ihmisen arvostus ja luottamus, mikä jo itsessään luo myönteistä ilmapiiriä. Johtajalle ihmisten käyttäytymisen ja sitä ohjaavien ajatusten ja tunteiden ymmärtäminen on keskeistä. Tunnejohtamisessa ei riitä että on kiinnostunut työntekijöidensä työelämästä, vaan on tunnettava myös heidän yksityiselämäänsä (yleisellä tasolla) ja ymmärrettävä niiden keskinäistä sidonnaisuutta. Työn mielekkyys on tärkeää, joka puolestaan syntyy kun työ tuntuu omalta, tavoitteet ovat selkeitä ja jokainen kokee työssään autonomiaa.
Aiemmin on ollut vallalla asiajohtaminen
Asiajohtaminen puolestaan perustuu vahvasti johtajasta lähteviin tarkkoihin suunnitelmiin, lyhyen tähtäimen toimintaan, tarkkaan mietittyyn miehitykseen, toteutuksen seurantaan, ongelmien ratkaisuun ja kontrollointiin. Hyvin kontrolloiva johtaminen aiheuttaa usein sekä todellista että kuviteltua uhkaa työntekijöille. Voittoon pääsemiseen vaaditaan kaikkien esteiden poistamista. Kun johtamisessa huomioidaan vain rationaaliset seikat, rationaalisuus ei useinkaan pidä, josta seuraa, että tapahtuu todella käsittämättömiä asioita.
Pelolla johtaminen toimii -ainakin vähän aikaa
Pelolla johtaminenkin on varsin yleistä nykypäivän haastavissa taloudellisissa tilanteissa – on siihen tullut sorruttua itsellänikin. Olen pariinkin kertaan historiani aikana antanut työntekijöitteni ymmärtää, että epäonnistuminen työssä voi johtaa työn loppumiseen. Pelko ja pakko motivoivat kyllä tilapäisesti ja erittäin tehokkaasti, mutta se on luonnollisesti kaikille psyykkisesti erittäin kuormittavaa ja jatkuessaan pitkään se johtaa ihmisten henkiseen romahtamiseen. Onkin mielenkiintoista nähdä miten hallituksen toiminta jatkuu – sillä jatkuuhan se. Tämä on vain Sipilän tapa johtaa tässä tilanteessa, enkä usko pelolla johtamisen jatkuvan pitkään. Nähtäväksi jääkin kuinka hyvin ryhmä pystyy tapahtuneen käsittelemään ja palaamaan perustehtävän ääreen. Vaikeudet oikein käsiteltynä vahvistavat ryhmää ja niin uskon nytkin käyvän.
Kirjoitus on muokattu blogistani 6.2.2013 pohjautuen heränneisiin ajatelmiin Jouko Lönnqvistin kirjasta ”Johtajan ja johtamisen psykologiasta”
-Markku-
Lue lisää: