Johtajien koirakoulu, osa 3: Johtamisen kokonaisuus

Kirjoitettu 30.01.2024

Viime viikonlopun eläinten kouluttajien opinnoissa Maria Pesonen esitti hienon mallin, mitä hyvän kouluttajan tulisi kokonaisuudessaan hallita. Tästä innostuneena taivuttelin mallin, mitä voisi olla johtamisen kokonaisuus samassa viitekehyksessä. Malli huomioi mielestäni erittäin laaja-alaisesti oleelliset asiat sekä kouluttajasta itsestään, koulutettavasta eläimestä sekä eläimen omistajasta. On ehdottomasti niin, että kokonaisuus täytyy saada hallintaan, jotta koulutus voi olla menestyksellistä. Jos kouluttajana huomaa, että esimerkiksi koiran pohjataidot eivät ole riittävät tai koiran mielentila on väärä – on turha yrittää kouluttaa mitään erityisosaamista. Koirien koulutuksessa ehkä tyypillistä on, että kouluttamisen taitoa saattaa löytyä hieman ja erityisosaamista juuri koulutettavaan lajiin ehkä paljonkin, mutta kaikki muut osa-alueet saattavat jäädä hyvinkin vähälle huomiolle.

 

Malli taipuu mielestäni eriomaisesti myös ihmisten ja organisaatioiden johtamiseen. Tällaiseksi se lopulta taipui.

Käydäänpä läpi laatikko kerrallaan

Johtamisen taito

Tämä on johtamisen ”kynnysosaaminen”. Jos nämä asiat eivät ole hallussa, silloin todennäköisesti johtaminen tapahtuu puhtaasti mutulla ja selkärangasta ja lopputulos voi olla ihan mitä vaan helvetin ja taivaan väliltä. Jokaisen pitäisi tiedostaa erilaiset johtamistyylit, tunnistaa ne itsestä ja osata käyttää sopivia tyylejä oikeissa tilanteissa. Tietoisesti pitäisi osata arvioida, milloin tulee olla lähellä johdettavia ja milloin on hyvä antaa tilaa sekä vapautta. Pitäisi yhdessä joukkojensa kanssa ymmärtää perustehtävä kirkkaasti ja nähdä, milloin ryhmä on riittävästi perustehtävän äärellä ja milloin pitää alkaa palauttamaan ryhmää takaisin perustehtävän äärelle. Missiot, visiot ja strategiat voi ajatella kuuluvaksi bullshit-bingoon, mutta sitä ne eivät ole. Oikein käytettynä ne ovat hyvinkin tärkeä pohja hyvälle hallintotavalle. Lisäksi johtajalla tulisi olla vahva ymmärrys psykodynamiikasta ja erityisesti sosiaalipsykologiasta. Pitää siis ymmärtää miten ihminen ja ryhmät toimivat. Valitettavasti monen ihmisten johtajan pyramidi kaatuu jo tähän ensimmäiseen laatikkoon.

Persoonallisuuden ymmärtäminen

”Johtamisen taito” -laatikkoon kuuluu, että johtaja ymmärtää, mistä ihmisen persoonallisuus koostuu – tuntee erilaiset mallit ja niiden rajoitteet. Tähän laatikkoon puolestaan kuuluu se, että johtaja arjessa osaa tunnistaa organisaatiossa erilaiset persoonallisuudet ja omalla johtamistyylillään saa kaikenlaiset persoonat loistamaan ja voimaan hyvin.

Kyky nähdä asiat ulkopuolisen silmin

Johtajuuden yksi paradokseista on se, että moni johtajaksi edennyt on stereotyyppisesti asiakeskeinen extrovertti, jonka vahvuutena lähtökohtaisesti ei ole olla kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän ajatuksistaan. Vahvuus on kuitenkin usein joukoissa. Toisinaan jyräämällä ja omien näkemysten vahvalla puolustamisella saadaan paljon aikaan, mutta useammin voittava tapa on varmasti nähdä asiat laaja-alaisesti. Siksi kyky nähdä asiat työyhteisön, asiakkaiden, omistajien ja kollegoiden silmin on yksi johtajuuden peruskivistä.

Mielentilojen johtaminen

Tämähän on osa ihmisen tunneälykkyyttä. Liian korkeassa tunnetilassa ihmisen ajattelu hidastuu ja kapeutuu ja reaktiivisuus sekä puolustuskäyttäytyminen lisääntyvät. Nämä eivät varmasti missään tilanteessa paranna johtamista. Niinpä tunneälykkyyden osalta johtajan tärkein kyvykkyys on saada pidettyä oma tunnetila riittävän matalana tai vähintäänkin tunnistaa kun tunnetila on liian korkea ja silloin osattava vetäytyä pois tilanteesta. Johtajana tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan ihan kuten eläintenkin kohdalla, pitäisi osata vielä tunnistaa johdettavan tunnetila sekä johtaa myös sitä. Jos johtajana saa keskustelukumppanin stressaantuneeksi tai ärtyneeksi jo ennen kuin päästään käsittelemään itse asiaa, on ”peli” jo menetetty.

Työyhteisön pohjataidot

Tämän mallin hienous tulee mielestäni ehkäpä juuri tässä laatikossa. Koiralla tulee olla tietyt pohjataidot hallussa, jotta oppiminen on mahdollista. Mutta niin on oltava myös työyhteisössä. Useista johtamisen malleista tämä on unohdettu. Nämä ovat yhtäältä todella vaikeita taitoja, mutta toisaalta nämä ovat ihan perustaitoja. Ilman näitä työyhteisön pohjataitoja on todella vaikea saada rakennettua hyvinvoiva ja menestyvä yhteisö. Miten johtaja voi näihin asioihin vaikuttaa? Helposti! Keinoja on paljon, mutta valitettavan helposti ne usein unohtuvat ”isompien” strategisten asioiden taakse. Tällä hetkellä lie trendikästä nostaa esiin kolme pointtia!

  • Oma esimerkki
  • Arjen kulttuuri: mihin kiinnitettään huomiota, mihin puututaan, mistä palkitaan, ketä rekrytoidaan,…
  • Luoda työyhteisölle mahdollisuus opetella ja käsitellä näitä asioita

Erityisosaamiset johtajana

Viimeisimpänä ja tällä kertaa myös vähäisimpänä tulee johtajan erityisosaamiset. Tähän kategoriaan kuuluvat mielestäni esim. substanssiosaaminen, prosessijohtaminen (LEAN), ERP, talousjohtaminen, asiakkuusjohtaminen,… Riippumatta missä positiossa ihmisten johtajana olet, näitäkin erityisosaamisia tarvitaan, mutta näillä ei tee mitään, jos joku alapuolella olevista kivistä ei ole vahvasti muurattu kokonaisuuteen kiinni!

Nyt vaan pohtimaan, missä tulisi itsellä kehittyä ja sitten ottamaan haltuun johtamisen kokonaisuus! Hyvinvoinnin Suurlähettiläät tietysti tässä mielellään auttavat!

– Markku –

Lue lisää koirakoulun oppeja: