Keskustelu työyhteisössä, osataanko teillä?
Kirjoitettu
10.11.2023
johtaminentyöyhteisö
Millaista keskustelu työyhteisössänne on? Onko työyhteisönne keskustelu usein enemmän yksinpuhelua? Kirjoittaako palavereissa joku sähköpostia ja toinen kuuntelee sillä korvalla, että milloin pääsisi iskemään puukkoa kollegan kylkiluiden väliin ja osoittamaan oman erinomaisuutensa? Onko keskustelun tavoitteena saada oma mielipide läpi ja taputella päätökset mahdollisimman nopeasti? Eikös tämä olisi tavoiteltavaa ja tehokasta? Joskus ehkä näinkin.
Keskustelu työyhteisössä parhaimmillaan laajentaa ihmisten ajattelua!
Olisi hienoa, jos työyhteisöjen keskustelujen tavoitteena olisi saada mahdollisimman erilaiset ajatukset esille. Valmennuspäivien erilaisissa harjoituksissa on helppo huomata, että ryhmässä tyypillisesti tilan ja ajan vie muutama yksilö, jolloin toisten ajatukset jäävät pimentoon. Kyseessä on hyvin tyypillinen ryhmädynamiikan ilmiö: roolit ja vastaroolit. Jos joku vetää showta, on toisten oltava yleisönä. Usein tilanne on juurikin näin eli ulospäinsuuntautunut voimakastahtoinen henkilö haluaa olla äänessä ja yleisö haluaa olla hiljaa. Roolit sopivat molemmille ja ne ruokkivat toisiaan. Usein myös käy niin, että vaikka luullaan kysyvän kaikkien mielipidettä asiaan, oikeasti sille tilaa ei ole. Asian esittelyn jälkeen saatetaan kysyä: ”Oliko jollakin jotain mielipidettä tähän?”, jonka jälkeen odotetaan kaksi sekuntia ja kun mitään ei kuulu, siirrytään seuraavaan aiheeseen. Ihmisten ajattelun rytmi on erilainen. Oman mielipiteen muodostaminen vie toisilla kauemmin ja toisilla ja sen ilmaiseminen voi vaatia vielä lisää aikaa. Monilla rakenteilla voi haastetta helpottaa. Palaverikäytäntönä voi olla esimerkiksi palaverien jako kahteen osaan, jossa asia esitellään aiempana päivänä ja päätetään seuraavana. Tällöin jokaiselle jää aikaa hyvin muodostaa oma mielipiteensä ja ilmaista se yhdessä sovitulla tavalla. Myös palaverin sisällä voi olla aitoa keskustelua lisääviä rakenteita kuten vaikkapa pienryhmäkeskusteluja 2-3 ryhmissä, josta yhteenvetona saadaan kaikkien näkemys esille tai olenpa kuullut käytettävän palaverissa ”sisäistä tarkkailijaa”, jonka tehtävänä on pitää huoli, että kaikkien mielipide tulee kuulluksi.
Ota itsellesi tavoitteeksi laajentaa omaa ajatteluasi
Keskustelu on kaikkein hedelmällistä silloin, kun saadaan esille mahdollisimman monia erilaisia mielipiteitä. Jos ja kun joku on vahvasti eri mieltä kanssasi, tyypillisesti se herättää itsessä vahvoja tunnereaktioita. Tuolloin ollaan todennäköisesti jonkin tärkeän asia äärellä. Todennäköisesti ihminen on tuolloin oman ajattelukuplansa äärirajalla. Tällöin on mahdollista huomata oman ajattelunsa ja arvomaailmansa rajallisuus sekä parhaassa tapauksessa saada laajennettua omaa ajatteluaan. Tämä opettaisi työyhteisöjen jäseniä ymmärtämään toisiaan paremmin, sosiaalinen kiinteys paranisi ja näin myös työhyvinvointi sekä tehokkuus lisääntyisi (tutkitusti, Leo Festinger 1950). Tästä puhutaan psykologisena turvallisuutena.
Kommunikoinnissa tärkeää on varmistaa, kuinka toinen kuuli sanomamme. Lopulta vain sillä on merkitystä. Ilman aitoa ja arvostavaa keskustelua emme todellakaan voi tietää, mitä keskustelukumppanimme poimi itselleen sanomastamme. Videolla asiasta lisää…
– Markku –
Lue lisää: