Lomakausi – aika palautumiseen
Kirjoitettu
16.06.2021
palautuminentyöhyvinvointityössäjaksaminen
Päivitetty 18.12.2022
Yleinen havainto työssäjaksamiseen liittyvissä Firstbeat-mittauksissa on, että moni ihminen ei palaudu työpäivän aikana juuri lainkaan. Parhaimmillaankin työpäivänaikainen palautuminen kestää tyypillisesti vain muutaman minuutin ajan. Stressitila niin mielessä kuin kehossakin on siis päällä koko ajan. Lyhytaikaisella stressillä on paljon hyviä aikaansaavuutta lisääviä vaikutuksia. Hyvin usealla meistä stressitila on kuitenkin jatkuva, ja se tuo ongelmia. Muun muassa Katri Saarikivi kertoo Ylen haastattelussa, että kaikki on mainiosti niin kauan kun stressi kestää vain hetken. Jos malja kuitenkin täyttyy yli äyräiden, stressin alun perin myönteiseksi tarkoitettu vaikutus kääntyy päälaelleen. Muutumme pitkäkestoisen stressin vaikutusten myötä tehottomammiksi ja voimme huonosti.
Lähestyvä lomakausi, joulunaika, on monelle vuoden ainoita ajankohtia, jolloin pysyväisluonteiseen stressitilaan olisi mahdollista saada tauko. Moni kasaa lomalle suuret paineet ja suunnitelmat: pitäisi levätä ja rentoutua, olla perheen kanssa, käydä lomamatkalla ja suursiivota koti tai vähintäänkin järjestää kaapit. Näin ollen loma-aika kuormittaakin yhtä paljon – ellei jopa enemmän – kuin työssäolo. Pyhien jälkeen voi huomata, että on aivan väsynyt, eikä palautumista juuri tullutkaan.
Loman jälkeen koittaa paluu arkeen
Omaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan olisi hyvä pohtia. On hyvä muistaa, että jokainen meistä on yksilöllinen. Toisille sopii vauhdikkaat työviikot ja kova treeni työpäivän päätteeksi. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen ja kiireisen aikataulutetun ohjelman sijaan voisikin olla parempi vain lukea kirjaa tai kuunnella musiikkia.
Myös loman päättymiseen ja arjen alkamiseen sopeudutaan eri tavalla. Varsinkin pidempien lomien jälkeen paluu työarkeen voi olla haastavaa. Mikäli näin on, asiasta kannattaa keskustella avoimesti oman organisaation sisällä. Joskus voi olla myös järkevää pyytää tähän ulkopuolista tukea. Valmennuspäivissä ja ryhmätyönohjauksissa ammattilaisten tukemana käydään läpi työyhteisön kohtaamia tunteita ja haasteita sekä autetaan sopeutumaan uusiin tilanteisiin.
Miten tämän kaiken voisi tehdä toisin?
Opettele tuntemaan itsesi. Pyri tunnistamaan, milloin stressitila on liian kova ja ole myös valmis myöntämään tämä itsellesi. Ajattele, että kaikkia työasioita ei tarvitse saada valmiiksi ennen lomia. Priorisoi tärkeimmät ja hoida ne. Kaikkia vapaa-ajan asioita ei myöskään tarvitse saada valmiiksi loman aikana. Elämä jatkuu eikä maailma tule valmiiksi (kuin ehkä mielessämme hetkeksi joulusaunan lauteilla, mutta sekin tapahtuu, jos on tapahtuakseen riippumatta siitä, onko sauna pesty jouluksi vai juhannukseksi). Muista olla itsellesi armollinen.
Mieti, mitkä asiat tuovat sinulle hyvinvointia ja auttavat palautumaan. Valmentajamme Satu-Lotta on antanut hyvän vinkin: vapaa-aikana on hyvä tehdä niitä asioita, jotka tuovat itselle energiaa, ja miettiä, miten hyvän draivin saisi jatkumaan myös töissä. On hyvä muistaa, että jos jatkuvasti työaikana painaa liian kovaa, niin normaalimittaisten lomien lepo ei enää riitä siitä palauttamaan. Muista siis rentoutua. Pidä mielessä, että arjessakin olisi hyvä muistaa välillä rauhoittua ja löytää aikaa palautumiselle.