muutos

Muutos – Millainen ryhmä pärjää?

Kirjoitettu 28.07.2016

Päivitetty 19.4.23

Muutos – sitähän työelämä on jo pitkään ollut eikä loppua näy. Useita isoja muutoksia on menossa päällekkäin eikä yhtäkään saada maaliin, ennen kuin aletaan painaa seuraavaa jo täydellä höyryllä. Olisihan valinta olla muuttumattakin kuten esimerkiksi Anttila toimi – ja miten sille sitten kävikään. Muuttumattomuus ei lie voittajan valinta. Eli muutostarpeeseen on syytä suhtautua vakavasti ja keskittyä kysymykseen: Millainen ryhmä pärjää parhaiten muutoksessa?

Kyky tunnistaa tavoite

Yrityksen asiakkailla ja myös yrityksen omalla organisaatiolla on valtava määrä monenlaisia tarpeita, jotka työyhteisön ryhmän odotetaan täyttävän. Väitän, että tehtäviä on niin paljon, ettei yksikään ryhmä pysty niitä kaikkia menestyksellisesti suorittamaan. Siksi yksi menestyvän ryhmän tärkeä ominaisuus on suodatuskyky. Ryhmän on kyettävä määrittelemään itselleen niin selkeä perustehtävä ja tavoitteet, että se pystyy keskittymään oleelliseen ja suodattamaan pois loput tarpeista, jotka sen odotetaan täyttävän. Jos ryhmä pystyy vastaamaan tunnistettuun oleelliseen tarpeeseen asiakkaan odotukset ylittäen, kyseessä on todennäköisesti menestyvä ja kannattava ryhmä.

Kyky vaihtaa tavoitetta

Oleellinen asiakastarve ei ole huomenna enää sama kuin tänään. Tämä luo valitettavasti tilanteen, että muutosprojekteja on käynnissä useita ja tuntuu, ettei mitään saada valmiiksi. Voiko muutosta saadakaan valmiiksi? Mielestäni ei voi, tai ainakin sen tavoittelu on turhaa. Tulisikin ajatella, että muutos on osa arkityötä ja muutostavoitteita muokataan jatkuvasti (alamme olla lähellä Lean-filosofian ydintä). Muutoksessa pärjää siis ryhmä, joka on alati valmis kyseenalaistamaan ja muuttamaan tavoitettaan tarpeen mukaan.

Kyky hyödyntää verkostoa

Kun tavoitteet muuttuvat, onko ryhmä kyvyiltään ja resursseiltaan kykenevä täyttämään uudet tavoitteet? Tähän kysymykseen lie kaksi ratkaisua: Ryhmä kykenee tavoitetta asettaessaan tunnistamaan omat rajansa ja asettaa tavoitteen realistiseksi. Toinen vaihtoehto on, että ryhmä on menestyksekkäästi kykeneväinen käyttämään hyväkseen ulkopuolista verkostoa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Sama ilmiö kuvitettuna (Mukaillen lähteestä: Arikoski, Sallinen: Vastarinnasta vastarannalle – johda muutosta taitavasti)

suodattava

Kuva 1: Suodattava ryhmä

  • Voimavaroihin mitoitetut tarpeet (huomioiden verkostoituminen)
  • Tuotos odotettua suurempi (lisäarvo, joka tuottaa menestystä)
  • Johtamisella suodatetaan vähemmän merkitykselliset tarpeet pois

 

 

vuotava

Kuva 2: Vuotava ryhmä

  • Voimavarat liian pienet – kaikki tarpeet yritetään täyttää
  • Tuotos odotettua pienempi (asiakasreklamaatioita, laatukustannuksia, tapaturmia)
  • Johtaminen heikkoa

 

 

eristävä

Kuva 3: Eristävä ryhmä

  • Resursseja hukataan – ei kyetä täyttämään edes minimitarvetta
  • Tuotos vaatimaton resursseihin nähden
  • ”Laput silmillä”-johtamista, kapinointia, siiloajattelua

– Markku –

Tämä blogi on osa ”Johdon ja esimiesten työnohjauskoulutusta”. Kirjoitus pohjautuu kirjaan Arikoski, Sallinen: Vastarinnasta vastarannalle – johda muutosta taitavasti.

 

Lue lisää: