Muutosjohtaminen käytännössä
Kirjoitettu 27.09.2022
Visio ja strategia käytännönläheisiksi
Muutosjohtamisesta on paljon tutkimuksia sekä teorioita ja asiaa voi lähestyä hyvin monesta eri näkökulmasta. Tällä kertaa pyrin lähestymään asiaa käytännön näkökulmasta. Siltikin minun on aluksi nostettava esiin kaksi bullshit-bingon termiä: visio ja strategia. Jotta yritys kehittyy, on vision ja strategian oltava selkeitä ja kaikkien on ne tunnettava. Jos näin ei ole, muutokset eri puolella organisaatiota voivat viedä yritystä eri suuntiin ja lopputuloksena on – ei mitään. Valitettavasti näin se ei kuitenkaan tutkimusten (esim. Maarika Maury, 2016) mukaan ole. Visiota ja strategiaa ei tunne käytännössä kukaan – eivät edes yritysten johtajat. Siksi nämä termit ovat päätyneet bullshit-bingoon. Jotta muutosjohtaminen onnistuu, vision ja strategian pitää olla yksinkertaisia ja konkreettisia. Strategian tulee kertoa käytännössä mihin halutaan muutosta.
Tahtotila muutosjohtamisen peruspilarina
Olipa visio ja strategia kuinka kirkkaita tahansa, mikään ei muutu, jos työyhteisöllä ei ole tahtotilaa muuttua. Tahtotilan luomiseksi muutosten täytyy olla työyhteisön näkökulmasta ymmärrettäviä, hallittavia ja mielekkäitä. Tästä olen aiemmin kirjoittanut blogin: Esimies, näin onnistuu muutosjohtaminen.
Muutoksen toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut
Ei se muutosjohtaminen käytännössä mitään rakettitiedettä ole: määritetään toimenpiteet strategian mukaisesti ja sovitaan sekä vastuuhenkilöt että aikataulut. Oman kokemukseni mukaan tämä osio osataan tehdä yrityksissä kohtuullisen hyvin. Epäonnistuminen tehdään yleensä tämän kohdan ylä- tai alapuolella. Yksi tärkeä asia on hyvä nostaa tapetille: toimenpiteiden määrä. Sen lisäksi, että toimenpiteiden tulee olla konkreettisia, vähemmän on enemmän. Valitaan mieluummin vähemmän ja pienempiä toimenpiteitä. Juhlitaan, kun saadaan ne maaliin. Ja otetaan tarvittaessa vasta sen jälkeen uusia toimenpiteitä työnalle, eikä tavoitella kuuta taivaalta.
Luo mahdollisuudet tehdä muutostyötä eli resurssit kuntoon
Aivan liian usein ajatellaan, että muutos tapahtuu itsestään. Usein kyllä organisaatioista löytyy monenlaista strategiaveijaria ja konsulttia (ja hyvä niin), mutta varsinainen muutostyö tehdään siellä, missä tehdään asiakasarvoa luova ”oikea” työkin. Muutos ei tapahdu kaiken muun työn ohella. Muutostyö on tärkeää. Se vaatii aikaa, rahaa ja työkaluja. Jos halutaan muuttua, pitää hyväksyä, että se maksaa tavalla ja toisella. Johtajan on järjestettävä resurssit muutoksen toteuttamiselle.
Johda systemaattisesti ja valvo muutosta
Jos johtajat eivät edes itse muista strategiaansa, tuskin sitä silloin muistaa kukaan muukaan. Strategia ei jalkaudu yksitäisellä roadshow:lla, vaan se vaatii arkipäivästä johtamista. Taontalogiaa, haastamista, valvontaa ja puuttumista. Valvonta ja puuttuminen eivät ole nykyisin kovin ”seksikkäitä” johtamisen suuntauksia. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että niitä tarvitaan aina, jotta työyhteisössä säilyy tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemus, ja sitä kautta hyvä yhteishenki ja työhyvinvointi.
Kokeilukulttuuri kunniaan muutoksessakin
Aika kannattaa käyttää mieluummin kokeilemiseen kuin suunnitteluun. Harvoin voidaan absoluuttisesti päätellä, mikä muutos on toimiva, ennen kuin sitä on kokeiltu. Kokeilun pitää kuitenkin olla riittävän pitkäjänteinen ja intensiivinen. Jokaisella meillä on muutosvastarintamme ja omien toimintatapojen muutostyö tuntuu aina hankalalta. Näiden ikeeseen ei passaa jäädä, vaan muutosta on kokeiltava riittävästi vaikka vähän hammasta purren. Onnistumisten kautta tapahtuu pysyviä muutoksia ja epäonnistumisista syntyy myös oppia, jonka avulla seuraava muutos menee todennäköisemmin oikeampaan suuntaan.
Summeerattuna muutosjohtaminen käytännössä:
-Markku-
P.S. Tarvittaessa muutosjohtamiseen ja muihinkin työelämän haasteisiin on tukea tarjolla esimerkiksi: