muutosjohtaminen

Muutosjohtaminen koetuksella

Kirjoitettu 02.04.2020

Muutosjohtaminen: olemme työelämme suurimman ja hallitsemattomimman muutoksen pyörteessä

Ihmisen mielen näkökulmasta koronaviruksen aiheuttamaan muutokseen verrattuna soteuudistukset, digitalisaatio, toiminnanohjausjärjestelmien tai opetussuunnitelmien muutokset ovat vain pientä toimintamallien viilausta. Normaalissa työelämän muutoksessa joillakin organisaation jäsenillä muutosjohtaminen on hallinnassa. Muutoksella on suunnitelma ja aikataulu. Ihmiset pääsevät osallistumaan. Koronan kohdalla kaikki on toisin. Koko työelämämme suurin muutos tapahtui lähes ”yhden yön yli”, kenelläkään ei ole varmuutta mitä tapahtuu tai kauanko tämä vielä kestää. Muutos ei varmasti ole kenenkään hallussa. Kuinka tämä vaikuttaa ihmisten mieliin ja toimintakykyyn?

Pelko on läsnä tavallisissa muutoksissakin

Tavallisissa työelämän muutoksissakin ihminen kohtaa ensimmäisenä pelon tunteita. Ihmiselle herää kysymyksiä: Miten työni muuttuu, opinko uudet tavat tehdä työtä, vaihtuuko työkaverit ja miten opin tulemaan heidän kanssa toimeen, siirtyykö paras työkaverini toisiin tehtäviin,… Nämäkin pelot voivat olla hyvin lamauttavia ja ahdistavia. Nyt näihin pelkoihin lisätään vielä pelot omasta ja läheisen terveydestä sekä monella myös työpaikan katoamisesta kokonaan.

Pelko työelämässä on tunteena kielletty. Harva työntekijä sanoittaa tai näyttää pelkoaan. Pelko korvataan toisilla tunteilla kuten viha tai uhma, jotka näkyvät muutosvastarintana. Pelko voi myös johtaa ihmisen ahdistukseen, shokkiin tai paniikkiin. Pelko voi lamauttaa ja tehdä ihmisestä toimintakyvyttömän. Fyysistä ja henkistä kuormitusta lisäävät vielä kollegoiden poissaolot, lomautukset ja valtava negatiivinen ilmapiiri, jota medioissa lietsotaan lisää. Saa olla todellinen supersankari, joka pystyy itselleen sanomaan, että ei tunnu missään – ja supersankaritkin lopulta uupuvat. Olipa yksilön reagointitapa mikä tahansa, tällä hetkellä se johtaa lähes jokaisen kovan paineen ja stressin alle. Mitä tulisi työyhteisöissä tehdä, jotta vahingot minimoitaisiin?

Pahimman skenaarion periaate pelastanee ihmiskunnan, mutta nujertaa yksilön

Ihminen on lajina selviytynyt ajattelemalla negatiivisesti ja varautumalla pahimpaan. Totuuden puuttuessa mieli usein rakentaa kaikkein pahimman skenaarion – paljon totuutta pahemman. Vaikka tämä ihmiskuntana meidät pelastaa, yksilön se voi nujertaa. Suositeltavaa onkin, että työyhteisöt organisoidusti miettisivät sopivat työkalut, joilla tiedostaa olemassa oleva tilanne ja helpottaa työntekijöiden stressiä.

NYT ON VIIMEISTÄÄN HETKI saada negatiivinen ajattelukierre katkeamaan. Se ei tapahdu ihmisessä hetkessä. Tämä vaatii pidemmän prosessin, mutta se kannattaa aloittaa heti. Mikä se teidän tapanne työyhteisössänne onkaan – aloittakaa tämä työ viimeistään nyt. Me Hyvinvoinnin Suurlähettiläissä rakensimme ETÄ-valmennuspaketin juuri tähän tarpeeseen, jos ulkopuolista apua tarvitsette. Ottakaa tuosta paketista vaikkapa ideoita omaan pakettiinne tai tietysti olisi hienoa päästä auttamaan teitä!

Katso ETÄ-valmennuspakettimme sisältö tästä

Katso myös esimiehille suunnattu Johtamisen ja esimiestyön etätukipaketti

Lue lisää työssäjaksamisesta: