Tulevaisuuden koulu

Kirjoitettu 30.10.2014
Hyvinvoinnin Suurlähettiläätryhmädynamiikka

Sain kunnian olla mukana Paraisten kunnan Veso-päivillä, jossa teemana oli tulevaisuuden koulu: ” Mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen?” Tapahtuman päävastuullinen oli Arja Kitola.

Päivän rakenteena oli käydä luennon tukemana keskustelua uuden OPS:n keskeisimmistä periaatteista ja muutoksista sekä oppilashuoltolain mukanaan tuomista haasteista. Tähän oli varattu aamupäivä ja keskusteluahan syntyi – niin paikallaolleiden osalta kuin twitterissäkin, jonne ajatuksia referointiin livenä.

Iltapäivä oli varattu työpajoille seuraavien teemojen ympärille:

• Opiskeluympäristön turvallisuuden ennakointi ja kehittäminen
• Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintakulttuuri ja työmuodot
• Sähköinen oppimisympäristö ja arviointi
• Yhteisöllisyys ja osallisuus
• Ops-muutokseen valmistautuminen

Omalla vastuullani oli aamupäivällä sosiaalisen median mukaanotto (Twitter) sekä iltapäivällä yhteisöllisyys ja osallisuus. Twitter-keskustelut löytyy hastagilla #OPS2016 ja sieltä löytyy myös paljon muuta hyvää keskustelua. Hieman maistiaisia tässä:

Osallistavuutta sekä kokemuksellisuutta

Iltapäivän lähtökohtana oli OPS2016:n määritelmä: ”Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja rakenteita.”

Iltapäivä oli rakennettu niin, että lähes kaikki tekeminen tuli päättää ja arvioida osallistuvan ryhmän toimesta. Ryhmädynamiikan ja osallistavuuden ilmiöitä olin pyrkinyt ujuttamaan kokemuksellisiin harjoituksiin mahdollisimman paljon – palaute on vielä saamatta (kerättiin heti tilaisuuden jälkeen), toivottavasti siinä kerrotaan miten tässä onnistuin. Tapani mukaan julkaisen palautteen sellaisenaan heti kun sen saan. Seuraavaksi muutamia pohdintoja suoritetuista harjoituksista.

Ihmismielen toiminta

Ihmisen aivot toimivat, kuten ovat aina tottuneet toimimaan. Tämä ei ole mikään uusi havainto, vaan on toistunut lähes kaikissa ryhmissä. Uusi OPS vaatii paljon uutta ajattelua ja se ei synny itsestään. Jokaisen on muututtava ja muutos vaatii tietoista valintaa toimia uudella tavalla sekä tietoista työtä vanhasta luopumiseen. Tämä on henkilökohtainen prosessi ja vaati jokaiselta ehkä hieman eri asioita. Työyhteisöissä tarvitaan ilmiön ymmärrystä sekä hyväksyntää.

Osallistaminen suurryhmässä ja pienryhmässä

Jokainen meistä lie ollut tilanteessa, jossa isommassa ryhmässä kysytään mielipidettä – vaikkapa: ”Minne mentäisiin syömään vieraassa kaupungissa?”. Aina mielipide löytyy ja päätös syntyy, mutta tuliko kaikille kokemus osallisuudesta tai mahdollisuudesta vaikuttaa päätökseen? Millainen osuus oli ryhmäpaineella ja oliko helpompi ottaa ratkaisijan vai perässähiihtäjän rooli? Uskon, että harvemmin kaikki ovat tyytyväisiä päätökseen tai tapaan, jolla valinta tehtiin. Testasimme asiaa kahdella eri tavalla ja näissä tapauksissa lopputulokset olivat erilaisia – sekä itse päätöksessä että osallisuuden kokemuksessa.

Rivitanssi

Ryhmäläiset halusivat ensimmäisenä suorittaa rivitanssitehtävän. Tehtävän tavoitteena oli tutustua kokemuksellisin menetelmin ryhmäläisiin paremmin. Ryhmäytyminen on tietysti sitä syvällisempää, mitä paremmin ryhmäläiset toisensa tuntevat. Uskon, että tavoite täyttyi erinomaisesti – hauskaa ainakin oli ja aivan huikeita esityksiä nähtiin. Toivottavasti joku käväisi epämukavuusalueellakin ja näin sai onnistumisestaan voimaantumisen kokemuksen, joka vahvistaisi varmasti oppimista.

Robotti

Robotilla olivat taas lehmät karanneet. Tämän kokemuksellisen tehtävän tavoite oli ryhmätoiminnan kehittämisen lisäksi laittaa osallistujat pohtimaan omia syvimpiä arvoja yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamisessa, muutostilanteissa sekä annetun paineen alaisena. Jälkeenpäin tuli mieleeni, että tämän tehtävän voisi tehdä myös vieraalla kielellä, jolloin kokemuksellisuus tukisi kielten opiskeluakin.

Ryhmän SWOT

Tämän tehtävän tavoitteena oli käyttää SWOT-työkalua hieman perinteistä poikkeavalla tavalla ja löytää kyseisen ryhmän hyvinvointia parantavia toimenpiteitä. Ajan puutteen vuoksi tehtävä jäi kesken. Ehdimme suorittaa vain tehtävän ensimmäisen vaiheen eli henkilökohtaisen pohdinnan positiivisista ja negatiivisista ajatuksista ajatuksenvirtana.

Työstin vastaukset itse eteenpäin eli tulos ei varmasti ole sama kuin silloin, jos työstäminen olisi tehty ryhmätyönä. Tässäpä kuitenkin oma yhteenvetoni:

Positiivisia ajatuksia ryhmä loi kahdessa minuutissa 85 kappaletta. Eniten positiivisia ajatuksia tuli harrastusten ympärille:

• musiikkiin liittyviä 9kpl
• liikuntaan 6kpl
• sekalaisiin (esim. luonto, elokuvat,…) 11kpl

12 ajatusta liittyi läheisiin ystäviin ja 11 ajatusta lapsiin tai perheeseen. Useita ajatuksia saivat myös ruoka, juoma, kesä, aurinko ja loma. Tunteista rakkaus sai eniten kannatusta ja useammassa lapussa mainittiin myös hymy ja nauru.

Työskentelytapoihin liittyviä nostoja olivat: yhteistyö, positiivinen palaute, innostus, uudet asiat, ideointi, valinnanvapaus, onnistuminen, hyvä moka ja verbaalisuus.

Negatiivisista asioista ylivoimainen voittaja oli kiire ja siihen liittyvät ajatukset. Kiireen tuntemukseen ja hallintaan on olemassa paljon erilaisia työkaluja. Ryhmällä olisi todennäköisesti hyvä käydä eri työkalut läpi ja pohtia löytyisikö niistä apua tähän selvästikin pahoinvointia luovaan tekijään.

Toinen useasti toistuva negatiivinen ajatus liittyi säähän ja pimeään vuodenaikaan, myös väsymys mainittiin kuudessa lapussa jossain muodossa.

Kaikkein eniten negatiivisia ajatuksia paiskoin ryhmään ”sekalaiset”. Aikani lappuja pyöritellessäni huomasin, että suurin osa noista liittyy tavalla tai toisella ihmisten käyttäytymiseen toisia kohtaan. Tärkeää on huomioida, että tehtävässähän ei kysytty, mitä ilmiöitä osallistujat kokevat, vaan kysyttiin ajatusvirtaa negatiivisista asioista. Esimerkkejä näistä:

• ilkeys,
• kateus,
• vähättely,
• selän takana puhuminen,
• pilkka,
• sitoutumattomuus,
• turha kritiikki,
• pikkumaisuus,
• muutosvastarinta,
• kantelu,
• laiskuus,
• kiukuttelu,…

Jos näistä kaikista lähtisi luomaan käytännön tekoja, joilla kyseinen ryhmä loisi parempaa hyvinvointia työarkeensa, niin sellaisia asioita voisivat olla vaikkapa:

• kiireen hallinnan työkalujen läpikäyminen
• musiikkia opettajien huoneeseen (valinta soittolistasta vuoroviikoin)
• kirkasvalolamppu tai vastaava
• tapa antaa positiivista palautetta systemaattisesti
• tapa palkita yhdessä sovitulla tavalla viikon paras moka tai positiivisin teko
• sopimus, että selän takana puhutaan toisesta vain hyvää – negatiiviset sanotaan päin naamaa
  • tärkeää myös vastaanottajan rooli
• systemaattinen tapa käydä läpi yhdessä koettu huono käyttäytyminen

Tekemättä jäivät geometrian opiskelu ryhmässä köydellä roikkuen, pommin purku sekä sokon ohjaus erittäin vajavaisin kommunikaatiovälinein.

Kiitoksia kaikille osallistuneille hienosta päivästä – sain teiltä todella paljon, toivottavasti onnistuin myös jotain antamaan.

Jos tuntuu, että näissä merkeissä haluaisit teidänkin opetusyhteisössä uutta opsia läpikäytävän, niin otahan yhteyttä.

-Markku-