Sun Tzu ja johtaminen

Kirjoitettu 22.06.2013

Kerran vielä ojennamme Sun Tzun kanssa joukkojemme viirit tanaan ja käymme kohti johtajuuden tannerta. Yritänpä höystää tarinaa pyynnöstä omilla kokemuksillani kaukopartioryhmänjohtajan silmin. Kokemustahan meillä ei monellakaan enää sodasta onneksi ole eli lasten leikeissä on tämän asian tiimoilta pyöritty verrattuna todellisiin sotiemme veteraaneihin ja Sun Tzun joukkoihin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että sotiemme veteraanit ovat ainoa ryhmittymä, jolle avustusroponi annan aina, kun joku tulee pyytämään tai keräys tulee vastaan.

Sun Tzu ja johtaminen

Lähdenpäs Sun Tzun ajatuksesta: ”Jos asioista tietämätön lähtee osallistumaan armeijan johtamiseen, syntyy jokaisesta päätöksestä erimielisyyttä ja turhautumista. Sekasortoinen armeija johtaa toisen voittoon.” Tämä on mielenkiintoinen väite ja kritiikki ammattijohtajia kohtaan. Mitä Sun Tzu tarkoitti ”asioilla”? Olen kovasti pohtinut, voiko johtajana onnistua, ellei omaa johtamansa alan substanssiosaamista. Se on varma, että pelkkä substanssiosaaminen ei riitä, mutta mitenkäs toisinpäin.

Uskon, että menestyminen on mahdollista, mutta se vaatii toisen Sun Tzun ajatuksen toteuttamista: ”Ne, jotka eivät käytä paikallisia oppaita, eivät pysty hyödyntämään maaston tarjoamia etuja.” sekä ”Monien johtaminen on harvojen johtamista ja monien komentaminen on harvojen komentamista.”. Nyt tulemme jälleen lempiteemaani eli Luottamus! (lue postaus: Minne luottamus katoaa?) Väitän, ettei johtajana voi menestyä ellei molemmin puolinen luottamus ole läpi organisaation. Käytännössä tarkoittaa sitä, että monien johtaminen hajautetaan tarpeeksi pieniin ryhmiin, joiden johtajille annetaan luotto toteuttaa johtamistyönsä.

Johtajan rooli

Sissitoiminnassa, kuten varmaan muissakin sotilasyksiköissä rykmentti (2000-3000 sotilasta) jakaantuu 3-4 pataljoonaan, pataljoona 2-6 komppaniaan aina kunnes noin kymmenen hengen ryhmä jakaantuu 3 hengen partioihin, jota johtaa partionjohtaja. Itse operatiivisessa toiminnassa sissipartionjohtajalla on täysi toimivalta tehdä päätöksiä ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tilanteen ollessa päällä, partion johtajan tulee luottaa partiolaisiinsa 100%:sti ja ryhmän johtajan puolestaan partionjohtajiinsa. Kun näin on, taistelun on mahdollista toimia. Työelämässä on kokeiltu monenlaisia johtamismalleja – eri sukupolvet haluavat erinäköistä johtamista ja itseohjautuvia tiimejäkin on olemassa.

Olipa ryhmälle johtajaa virallisesti nimetty tai ei, väitän että jokaiseen ryhmään sellainen rooli muodostuu. Voi olla jopa parempi, että sen annetaan muodostua omalla painollaan. Ryhmän todellista johtajuutta ei voi ottaa, vaan se annetaan ryhmän sisältä ja yksi avaintekijä on varmasti luottamus. Mielenkiintoista on, että johtaja piirretään edelleen useimmissa kaavioissa ryhmänsä yläpuolelle. Mielestäni se on yksi rooli ryhmässä muiden joukossa. Onko se muita rooleja tärkeämpi? Johtajan roolin nostaminen muiden roolien yläpuolelle voi tehdä hallaa sekä johtajalle itselleen että myös ryhmälle.

Mitkä asiat Sun Tzun mielestä on hallittava, jotta sota voitetaan?

1. Moraalinen vaikutusvalta
Alaisten tulee elää sopusoinnussa hallitsijan kanssa. Tämä on vahva viisaus, joka elää ajasta ja kulttuurista toiseen. Katekismuksen määritelmäkin komppaa Sun Tzuta neljännessä käskyssä: ” Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme väheksy emmekä vihastuta vanhempiamme emmekä esimiehiämme, vaan kunnioitamme, palvelemme, tottelemme, rakastamme ja arvostamme heitä.”. Tätäkin taustaa vasten tuntuu näinkin kristillisessä maassa kuin Suomessa uskomattomalta, että meillä on AY-liike olemassa.

2. Sää ja maasto
Käännettynä liike-elämään: Tunne liiketoimintaympäristö

3. Johto
Kiteytettynä Sun Tzu hakee: viisautta, rehellisyyttä, inhimillisyyttä, rohkeutta ja tinkimättömyyttä . On oltava Kunnioitettu! Seurattu!

4. Oppi
Myös substanssiosaaminen on oltava hoidettuna strategisen älykkyyden johtamisoppien rinnalla.

Sun Tzu myös mittaroi toimintaa. Voimasuhteita ei mitattu määrällisin vaan laadullisin mittarein: moraali, johto, maasto, sää, oppi, laatu, kuri, koulutus sekä palkkio että rangaistus. Ei ollenkaan hassumpi vaihtoehto BSC:n sijaan.

Luottamus – varma tieto ettei minua jätetä

Eipä tähän paljoa tullut verrattua sissisotaa ja organisaation johtamista – ehkäpä joku toinen kerta sitten. Oleellisin asia tulikin mainittua eli luottamus – sitähän se talvisodan henkikin oli. Luottamusta kaveriin – oli varma tieto, että minua ei jätetä. Se tieto taitaa monesta yrityksestä puuttua tänä päivänä

Duoda duoda, vetastaanpa vielä vähän tuoreempi sotasankari estradille: Nikke Pärmi – rangaistuspataljoona Mustan Nuolen eli Pärmin Pirujen komentaja, tervetuloa! Pataljoona, joka laitettiin kaikkein vaikeimpiin tehtäviin jatkosodassa, oli koottu vangeista ja vaarallisista rikollisista. Miten saada toimimaan joukko kriminaaleja tehokkaana ryhmänä – minä saan mieleni kääntymään jälleen yhteen sanaan: luottamus. Loppukevennykseksi muutama sitaatti Pärmiltä:

  • ”Vai eddä daposda, sehän on erinomainen suosidus. Juuri ammaddimiehiä padaljoonassa darvidaan.” (Pärmin vastaus taposta tuomitulle pataljoonan täydennysmiehelle)
  • ”Duoda, duoda, teistähän minä saan erinomaisia miinanpolkijoita.” (Kun osa hänen kurikomppaniansa jäsenistä kieltäytyi aseista)
  • ”Daisdelut jadkuvad ja jos uskoo valisdusupseereida, emme pysähdy ennen kuin Moskova kuuluu läntiseen Suomeen. Mudda ensin me odamme halduumme tärkeän Dsopinan dienhaaran.”
  • ”Duoda, duoda, pärkkele! Ensin meillä on piikkilankaesdeed, sidden miinakenddä ja sidden konepisdoolimiehed kuulovartiossa. Se on vasda helvedin iso vale, Edda yksikään däi selviäisi sieldä elävänä läpi!” (Divisioonan lääkärin arvioidessa pilkkukuumeen siirtyneen Pärmin miehiin vihollisen puolelta täiden kautta)
  • ”Duoda, duoda. Vänrikki dääldä dulee padaljoonani osia pakokauhussa, koita pidädelkkä heidä… Ja dulee däälä ehkä ryssiäkin… Koida pidädellä heidäkin!”
  • ”Duoda duoda, rehumesdari Olkkonen, däällä soiddaa eversdi Nikke Pärmi. Haddu sinulla onkin” (Ennen sotaa kapteenina ollessaan Pärmi oli joutunut riitoihin majurin kanssa. Riitelyn päätteeksi oli majuri sanonut: ”Teistä ei koskaan tule mitään, ei majuria, eikä everstiluutnanttia, jos näin kävisi söisin hatullisen paskaa!” Jatkosodan aikana, kun Pärmi oli ylennetty everstiluutnantiksi, hän selvitti kyseisen majurin asemapaikan. Tämä oli rintamalle kelpaamattomana sijoitettu Seinäjoen rehutehtaalle töihin. Pärmi tilasi kenttäpuhelimella puhelun kyseiseen paikkaan.)
  • ”Duoda duoda, hyväd herrad! Kun nyd lähden dälle arvoidukselliselle sodaredkelle, dulen sieldä dakaisin joko ruumiina tai eversdiluudnanddina.” (Lähtiessään Kuopion Suojeluskunnasta vastaanottamaan pataljoonaansa)
  • ”Hyväd herrad! Kuden näedde, en dullud dakaisin ruumiina.”

Juttusarjan muut osat:

Lue lisää: Työyhteisön kehittäminen kanssamme