Strategia – Sun Tzun ajatuksia

Kirjoitettu 21.06.2013

Yleisön pyynnöstä otetaan strategia käsittelyyn ja siirrytään kahden ja puolen vuosituhannen taakse, jolloin jo Sun Tzun sanoin ”Ainoa vakio on jatkuva muutos”. Eli ainakaan muutoksen osalta maailma ei liene muuttunut. Olen asiaa paljon itsekin pohtinut, enkä ole varma onko nykypäivien muutos niin valtavan suurta kuin yleisesti ajatellaan. Käsillä on globaali talouskriisi – samaan aikaan taloudellista hyvinvointia on maailmassa enemmän kuin koskaan. Huonoimpienkin kansanryhmien olot ovat varmasti paremmalla tolalla kuin vaikkapa vuosisata sitten. Tiedon välitys ja jakaminen on mullistunut – varmasti pitää paikkansa, mutta minkälaisen painoarvon annamme tälle muutokselle.

Ilmasto muuttuu, on muuttunut kyllä ennekin. Kumpi ehtii ensin: napajäätiköiden sulaminen vai seuraava jääkausi? Toisaalta isoja muutoksia on tapahtunut aina – esimerkiksi tulen, pyörän tai sähkön keksiminen sekä sodat ja luonnonkatastrofit. Muutosta on ollut aina, se on selvää, mutta onko muutosnopeus tänään aikaisempaa suurempi, tiedä häntä. Selvää siis on, että sodassa tuolloin ja liiketoiminnassa nykyisin, liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti – mikä on mittari, määrän ensimmäinen tai toinen derivaatta, jolla muutosnopeutta tai –kiihtyvyyttä voisi mitata? Mutuilijoita löytyy joka pitäjästä, faktan tuojia vähemmän. Sun Tzu ei sortunut tällaiseen jaaritteluun, vaan hän oli jopa proaktiivinen. Hänen mielestään kenraalin tehtäviin kuuluu muutosten luominen ja niiden käyttäminen omaksi edukseen.

Tunne ympäristösi

Liiketoimintaympäristön tarkka tuntemus Portermaiseen tyyliin oli Sun Tzun keskeisimpiä ajatuksia – tiedustelu oli hänelle tärkeässä roolissa. ”Ne, jotka eivät tunne vuoristojen olosuhteita ja metsiä, vaarallisia kapeikkoja, rämeikköjä ja soita, eivät kykene johtamaan armeijan marssia.” Sun Tzu piti tärkeänä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. ”Kyse ei ole passiivisesta käsitteestä, sillä jos viholliselle antaa riittävästi köyttä, hän usein hirttää siihen itsensä. Tietyissä olosuhteissa kenraali luopuu kaupungista, uhraa omia joukkojaan tai luovuttaa aluetta tärkeämpien tavoitteiden saavuttamiseksi.”, hän toteaa. Ei ole tämän päivän liiketoiminnassakaan ihan tavatonta luopua jostain toiminnosta tai uhrata omia joukkojaan. Harvinaisempaa sen sijaan on luovuttaa jotain markkina-aluetta, tärkeämmän tavoitteen saavuttamiseksi. Tzu ei kuitenkaan uskonutkaan tietävänsä itse kaikkea, vaan arvosti asioiden tuntijoita. Liiketoimintaympäristössään se konkretisoitui näin: ”Ne, jotka eivät käytä paikallisia oppaita, eivät pysty hyödyntämään maaston tarjoamia etuja”

Tunne kilpailijasi

Kilpailijoiden tuntemus oli myös Sun Tzun keskeisiä teesejä – yksinkertaisesti: ”Tunne kilpailijat”. Kilpailijoiden tuntemuksen kautta oli tärkeää hyökätä kilpailijoiden suunnitelmia ja strategioita vastaan, Sun Tzu kun halusi aina minimoida sekä omat, että vihollisen tappiot. Hän näki, että tuho ei ole kenenkään etu. Kilpailijoiden liitot tuli yrittää hajottaa ja avain voittoon oli kilpailijoiden harhaanjohtaminen. Kaupunki vallattiin mieluummin neuvottelemalla kuin tuhoamalla. Harhaanjohtaminen on yksi poikkeus nykyiseen strategia-ajatteluun – ei ole tullut sellaista johtajuuskonsulttia MBA:n aikana vastaan, joka olisi kehottanut johtamaan kilpailijoita harhaan. Asiakkaita ja suurta yleisöä johdetaan ehkä toisinaan harhaan tarkoituksella ja korruptio voisi olla yksi ilmenemismuoto kilpailijan harhaanjohtamisessa, mutta näen, että nykyinen informaation paljous ja helppous ei anna sijaa harhaanjohtamiselle vaan se koituu varmasti hyvin nopeasti harhaanjohtajan omaksi kohtaloksi.

Sinisen meren strategia

Sun Tzu ei tyytynyt vain yhteen strategiaan, vaan oli ketterä kuten niin monet tänäkin päivänä meitä opettavat. Sinisen meren strategia oli jo Sun Tzulle tuttu. Sinisen meren strategian pääpointtihan on pyrkiä välttämään veriset taistelut kypsillä markkinoilla (punainen meri) hakeutumalla sellaisille markkinoille (maantieteellisesti, tuotteellisesti, palvelullisesti), jossa ei muita vielä ole. Muutama poiminta aiheesta:

  • ”Se joka ensimmäisenä ottaa haltuunsa taistelukentät ja odottaa vihollista on levossa, se joka saapuu näyttämölle myöhemmin ja ryntää taisteluun on uupunut.”
  • ”Hyökkää paikkaan, jota vihollinen ei puolusta”
  • ”Kun olen saavuttanut voiton, en toista taktiikkaani, vaan vastaan muuttuviin olosuhteisiin lukemattomin eri tavoin.”, kuulostaako vaikkapa Megastara Madonnan strategialta? Vastaavassa epäonnistuneita yrityksiä löytyy puolestaan pärekorillinen jokaisesta talousjulkaisusta.
  • ”Tärkeää on vihollisen kukistaminen ilman taistelua ja hyökätä vihollisen suunnitelmia ja strategiaa vastaan.”. Näen tämän niin, että turha on niille markkinoille ängetä, missä kaikki muut ovat. Kun tunnet toisten strategiat, niin valitse mieluummin oma sininen meri.
  • ”Näin sitä, joka osaa saavuttaa voiton muuttamalla taktiikka vihollisen tilanteen muuttuessa, voidaan kutsua jumalaiseksi.”, kuvastaa ketteryyden arvostusta jo 400 e.a.a.

Jos ei näistä löytynyt voiton avaimia, Sun Tzu vetäisee hihastaa Must-Win-Battle-kortin. Sun Tzu puhuu kriittisten pisteiden haltuunotosta: ”Kun kissa on rotan kololla, 10000 rottaa ei uskalla tulla ulos.”. Tärkeät on tunnistaa myös oikeat taistelut: ”On teitä, joita ei pidä seurata, joukkoja, joiden kimppuun ei pidä rynnätä, kaupunkeja, joihin ei saa hyökätä ja maastoja, joissa ei pidä taistella.” sekä ”He eivät käy taisteluun vihollisen kanssa, joka etenee viirit hyvässä järjestyksessä eivätkä vihollisen kanssa, jonka joukot on järjestetty vaikuttavan tehokkaasti. Tämä on muuttuvien olosuhteiden hallintaa”. Ei tule olla myöskään väärässä paikassa väärään aikaan: ”On tiedettävä missä ja koska taistelu käydään”.

Olipa strategia mikä tahansa, sen hoitaminen tehokkaasti maaliin oli jo Sun Tzulle selvää: ”Varat eivät riitä, kun armeija kietoutuu pitkittyneisiin kamppailuihin. Ei ole olemassa älykästä operaatiota, jota olisi pitkitetty.”

Summeerattuna Sun Tzun viisi prinsiippiä voittoisasta strategiasta

  • Voittoisa on se, joka tietää koska voi käydä taisteluun ja koska ei
  • Voittoisa on se, joka osaa käyttää sekä suuria että pieniä joukkoja
  • Voittoisa on se, jonka joukkoja yhdistää yhteinen päämäärä
  • Voittoisa on se, joka on varovainen ja väijyy vihollista, joka ei ole varuillaan
  • Voittoisa on se, jonka kenraalit ovat kykeneviä ja välttävät hallitsijan asioihin puuttumisen

”Siksi sanon: Tunne itsesi ja tunne vihollisesi, sadassakaan taistelussa et ole vaarassa. Kun et tunne vihollista, mutta tunnet itsesi, ovat mahdollisuutesi voittaa tai hävitä yhtäläiset. Jos et tunne paremmin vihollistasi kuin itseäsi, häviät varmasti jokaisen taistelun”, johon Li Ch’uan komppaa: ”Sellaisia ihmisiä kutsutaan hulluiksi rosvoiksi, mitä muuta he voivat odottaa kuin tappiota?”

Viimeisessä jaksossa pohditaan lisää johtamiskäytänteitä ja mietin, josko mausteita löytyisi myös sissiryhmän johtamisen muonakätköistä.

-Markku-

Juttusarjan muut osat:

 

Lue lisää: Työyhteisön kehittäminen kanssamme