Tasa-arvoa vai suvaitsevaisuutta?
Kirjoitettu 20.04.2013
Tasa-arvo – aina yhtä ajankohtainen teema, mutta monestiko mietimme, mitä tasa-arvo tarkoittaa? Olemme erittäin vaikealla alueella jälleen, kun mietimme arvoja, jotka meillä jokaisella on omamme.
Tärkeämpi useimmille naisille: ura vai perhe?
Aika usein tasa-arvo mielletään sukupuolten väliseksi samanarvoisuudeksi, unohtaen välittömästi, että meillä jokaisella on yksilölliset arvot. Tästä tyypillinen esimerkki on keskustelu ”Naisten euro on 82 senttiä”. Uskallan väittää, että ne arvovalinnat, jotka johtavat uralla etenemiseen ja sitä kautta usein korkeampiin ansioihin eivät jakaannu tasaisesti miesten ja naisten kesken. Jos otetaan vertailuun, vaikkapa perhearvot suhteessa arvoihin edetä uralla – mielestäni jopa 82% tuntuu kovasti korkealta luvulta. Tästä yhtälöstä ei seuraa kenenkään laskuopilla sitä, että ansiotaso voisi olla miesten ja naisten välillä sama. Asiaa yritetään korjata eduskuntaa myöten erilaisilla kiintiöillä eli tehtävään ei valita soveltuvinta henkilöä vaan soveltuvin nainen – onko tasa-arvo ymmärretty oikein?
Todellistakin sukupuolisyrjintää on olemassa!
Kyllähän todellistakin sukupuolisyrjintää esiintyy. Naispappeus on edelleen elävä esimerkki tästä. Eipä ole konklaavissa naisia näkynyt – ei sinne varmasti yhtä monta naista olisi haluamassakaan kuin miestä, mutta minun ymmärrys ei riitä siihen, että nykypäivänä vielä sukupuoli on este johonkin toimintaan osallistumiselle. Tarinan mukaan Paavi Johanna olisi ollut katolisen kirkon johdossa 800-luvulla. Olisiko ihmiskunta ollut tasa-arvoisempi joskus aiemmin? Yllättäen juuri tämän tarinan katolinen kirkko on katsonut olevan ei-uskottava. Varsinaiset sukupuolisuuteen liittyvät rasistiset säännöt eivät enää länsimaissa rajoita ihmisen valinnan vapautta pois lukien tällaiset esihistorialliset uskonnolliset järjestöt. Toinen asia on, riittävätkö kyvyt ja halut yhtä monella naisella ja miehellä hoitamaan samoja tehtäviä. Tietysti eivät riitä, kun tarkastellaan asiaa massana – yksilöinä esteitä ei varmasti yleisesti ottaen ole.
Homohotelliin – ei, kiitos!
Mitä se tasa-arvo sitten voisi olla? Sen voisi mielestäni määritellä niin, että yksilö pystyy toteuttamaan itseään haluamallaan tavalla toisten siihen puuttumatta sekä tarvitsematta tuntea oloaan erilaiseksi tahi joukosta poikkeavaksi. Tämähän on jälleen kovin idealistinen ajatusmaailma ja sisältää vaatimuksen sekä yksilölle itselleen, että kanssaihmisille. Yhteiskunnan tilan ja valmiuden tällaiselle suvaitsevaisuudelle voi jokainen testata helposti itse. Voisi vaikkapa kokeilla mennä suorapuku päällä, kravatti kaulassa, lippis päässä ja kumpparit jalassa laulamaan ukkonooaa torille nuotin vierestä. Tasa-arvoinen yhteiskuntahan ei noteeraisi tätä ainakaan millään tavalla negatiivisena ilmiönä – todellisuus voisi olla, että maija tai lanssi tulisi aika nopeasti paikan päälle. Eipä kehumista ole kyllä omassa käyttäytymisessänikään. Varailin vast’ikään hotellia ja löysinkin mieluisan ja kaikin puolin omiin tarpeisiin soveltuvan majapaikan. Varausta tehdessäni huomasin sen olevan homo-hotelli, vaikkakin toki hetero-friendly. Aikani asiaa puntaroin ja jotkin aaveet tiedostamattomasta käänsivät ajatukseni siihen suuntaan että perus BestWesterni olikin yht’äkkiä minun tarpeisiini juuri se kaikkein sopivin vaihtoehto. Tämä vain kuvastaa sitä, kuinka syvällä meissä meidän arvot loppujen lopuksi ovat. Ei riitä vielä se, että asian tiedostaa – olemme kulttuurimme ja asenteidemme vankeja. Eivätkä asenteet kiintiöillä muutu – päinvastoin. Yhteiskunta tulisi saada suvaitsevaisemmaksi.
Tasa-arvo: Vapaus tehdä omia valintoja
Meillä on rikkaita ja köyhyysrajalla eläviä, maahan muuttajia ja perus suomalaisia, miehiä, naisia, antautuvaisia ja pidättyväisiä. Moni on sitä mitä on juurikin omasta tahdostaan ja omasta valinnastaan. Moni taas haluaisi olla jotain muuta kuin mitä on, mutta asenne ei riitä muuttumaan. Varmasti myös on niitä, jotka ovat olosuhteiden pakosta jotain muuta kuin muuten olisivat – asenteensa tai arvojensa puolesta, mutta uskon että tämä ryhmä on pieni vähemmistö. Tasa-arvo ei ole tasapäistämistä tai kiintiöimistä – se on uskallusta tehdä omia valintojaan sekä suvaitsevuutta hyväksyä toisten valintoja. Toivottavasti maailma menee tähän suuntaan.
-Markku-