Temperamentit 2: Punainen tai vihreä?
Kirjoitettu
21.05.2013
johtaminenkoulutuskulttuuri
Monikulttuurisuustarina jatkuu, aiemmat osat:
Tunteikas punainen temperamentti
Punaiset ihmiset – ihmiset, joita olen ymmärtänyt ehkä kaikkein huonoiten. Punaiset menevät tunteiden ja intuitioiden varassa. Olemme juhlimassa iltaa mökillä, kello alkaa olla pitkästi pikkutuntien puolella. Nyt mennään nukkumaan – ehdotan. Punaiset ihmiset eivät ota kuuleviin korviin. Sosiaalinen kanssakäyminen on kaikkein tärkeintä. ”Antakaamme sydämemme iloita tänään, huomisesta ei kukaan tiedä”, totesi punainen Sinuhekin. Painun itse pehkuihin punaisten jäädessä juhlimaan ajatellen, että päivä se on huomennakin. Tässä kohtaa olen miettinyt, että enkö sittenkään osaa elää hetkessä – kyse ei ole ehkä kuitenkaan siitä. Punaisille hetkessä elämisen hedelmä on saada olla sosiaalisessa kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Minulle samassa hetkessä suurin täyttymys voi olla syventyminen hyvään romaaniin tai omaan mieleen. Kumpikin toteuttaa tuossa hetkessä sitä, joka antaa elämälleen eniten sisältöä. Meistä ihmisistä ei ole kukaan tuomitsemaan toisen ihmisen elämäntapoja ja –valintoja, ei millään perusteella. Itse kyllä sorrun tähän useinkin – miten sekin teki sillä tavalla ja voi kauhea kun tuokin käyttäytyy tuolla tavalla.
Punaiset ihmiset ovat meillä kaikille erittäin tärkeitä. He taistelevat meidän puolestamme. Poliitikot ovat hyvä esimerkki tällaisesta stereotypiasta. He ovat hyviä ryhmätyöläisiä. Useimmat heistä yrittävät välttää konfliktit kaikin keinoin – he eivät missään nimessä halua riskeerata omaa verkostoaan. Punaisille tärkein kysymys on kuka. Kuka niin sanoi, kuka niin teki – kyllä minä hänet tunnen. Tulkaa vaan meille tai me tullaan teille ja otan mukaani pari tuttuakin.
Suunnitelmalliset vihreät
Jäljellä ovat vielä vihreät. Vihreät ihmiset käyttävät hyvin paljon tietoa hyväkseen, joskin tunteet ovat usein kovasti pelissä. Jos keltaiset ovat Venuksesta, niin vihreät ovat marssista. Heille suunnitelmat ovat kaikki kaikessa. Kaikkeen pitää olla hyvä suunnitelma. Check-lista on ehdoton väline. He ovat kovia huolehtimaan sekä itsestä että läheisistä. Heidän ongelmanaan voi olla kontrollifriikkiys. Vihreät ovat tarkkoja yksityiskohdista. Kuinka sinä olet mennyt sopimaan ohitseni tällaista? Kuinka olet toiminut vastoin prosessikuvausta? Myös aikataulut ovat vihreille tärkeitä – palaverit tulee alkaa minuutilleen ajallaan. Missäs se punainen taas luuhaa – hän on tietysti juttelemassa jonkun kanssa. Entäpä keltainen – hän vielä visioi intohimoisena omassa huoneessa. Sininen toteaa tässä vaiheessa, että aloitamme tällä porukalla mikä on kasassa, kaikki datahan meillä on olemassa.
Temperamenttien välivärit myös käyttöön!
Maailma ei ole kuitenkaan näin mustavalkoinen tai sininen, keltainen, punainen tai vihreä – vaan maailma on kaikkea. Stevenin mukaan yleensä edustamme enimmäkseen yhtä väriä, mutta usein mukana on myös jompaakumpaa vierekkäistä väriä – ei kuitenkaan yleensä vastakkaista. Tällä hetkellä pidän itseäni hyvin keltaisena ihmisenä, joskin jotain piirteitä löydän kuitenkin myös vastakkaisesta eli vihreästä väristä. Siniseen toimintamalliin minut on väritetty koulussa ja työelämässäkin ja uskon, että koulutusjärjestelmämme kautta moni suomalainen yritys on hyvin sininen edelleen. Maailma on kuitenkin muuttunut mielestäni sellaiseksi, että mikään yksittäinen väri ei saisi korostua yrityksessä ylitse muiden. Stevenin mukaan maailma on muuttunut ketterämmäksi ja yrityksiin tarvittaisiin lisää keltaista ja punaista ajattelua, jota niissä perinteisesti ei liikaa ole.
Joko näistä kuvauksista sait hahmotettua oman värisi? Saitpa tai et, niin käypä vilkaise millaista väriä Keirsey-tutkimus sinulle antaa (värien merkitykset hieman poikkeavat tässä esitetystä, mutta kirjallinen tulos avaa kyllä tarkoitusperän mainiosti).
Miten toimia näillä tiedoilla yrityksessä, ryhmässä, johtajana, alaisena tai vaikkapa parisuhteessa – jatkanpa tästä seuraavassa turinassa.
-Markku-