sitoutuminen

Työtä elääkseen, sitoutuminen puuttuu

Kirjoitettu 14.05.2015

Päivitetty 21.11.2021

Tälläkin hetkellä iso joukko ihmisiä pohtii miten saataisiin Suomessa ja Euroopassa talouskasvua aikaiseksi. Haastavaksi asian tekee se, että yhä harvempaa työikäisistä talouskasvu kiinnostaa tänään puhumattakaan huomisesta. Useiden tutkimusten mukaan yhä enenevässä määrin ihmiset etsivät onnea. Onnen lähteitä ovat ystävät, perhe ja rakkauselämä – näitä ei työelämä paljoa tarjoa. Tutkimuksissa ilmenee, että opiskelussa ja uralla onnistuminen eivät ole enää merkityksellisiä asioita monellekaan. Turun yliopiston pro-gradu tutkielmassa (2021) tutkittiin työelämän onnellisuuden lähteitä. Yksi tärkeimmistä onnellisuuden kokemuksien mahdollistajista tutkimuksen mukaan on hyvä vuorovaikutus työyhteisöissä.

Merkityksellisyys syntyi hengissä säilymisestä!

Vuosikymmeniä sitten työ oli arvossaan. Ilman työtä ei ollut leipää eikä kattoa pään päällä. Tänä päivänä nämä perustarpeet täyttyvät useimmilla ilman työtä ja merkityksellisyys elämään haetaankin tunne-elämän puolelta. Miten työelämästä voitaisiin tehdä merkityksellisempää ja sitä kautta saada tuottavuutta ja kannattavuutta lisää? Keskustelu on mielestäni ihan väärillä urilla, kun väännetään työajasta tai palkoista. Eivät nuo ole merkityksellisiä edes neuvottelijoille – hehän neuvottelevat pitkin yötä ja viikonloppua. Miksi? Koska he ovat sitoutuneita työhönsä ja kokevat sen merkitykselliseksi!

Taloudellinen menestyminen syntyy tunneperäisestä sitoutumisesta työhön

Työhön sitoutumista on tutkittu paljon. Gallup-organisaatio julkaisi vuonna 2004 aiheesta kansainvälisen tutkimuksen 30 vuoden ajanjaksolta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että enemmistö ihmisistä ei koe olevansa tunnetasolla sitoutunut työhönsä ja työpaikkaansa. Tämä johtaa siihen, etteivät tällä hetkellä varsinkaan länsimaissa yritykset menesty. Gerald Wood Gallupista totesi: ”Tunneperäinen kiintyminen työhön on selkeästi korreloitunut tuottavuuden, asiakastyytyväisyyden, menetettyjen työpäivien ja liikevaihdon kanssa. Keskeiset taloudelliset tekijät ja mittarit ovat suoraan yhteydessä ihmisten mielentilaan” Mitä heikommin sitoutunutta henkilöstö on, sitä huonompi on kannattavuus. Alla on kuvaaja muutamien maiden työhön sitoutumisen tasosta. (Lähde: Gallup/Deutsche Welle: ”Poll Reveals Germans are Just Working to Live”)

sitoutuminen

Tuorein Gallupin tekemä tutkimus (2017) osoittaa, että keskimäärin vain 15% työntekijöistä on sitoutunut työhönsä.

Ihmissuhteet ratkaisevat

Selitystä sitoutumattomuuteen ei löydy työstä itsestään, vaan ihmissuhteista työkavereihin ja lähimpään esimieheen. ”Tulostemme mukaan suhde omaan esimieheen on erittäin tärkeä. Tunneperäinen sitoutuminen työhön tapahtuu tällä akselilla tai sitten sitä ei synny lainkaan.”, toteaa Gerald Wood.

Yritysten menestyminen on siis kiinni nyky-yhteiskunnassamme ihmissuhteista sekä tunne-elämän kokemuksista. Huonot ihmissuhteet vähentävät sitoutumista, tekevät ihmisistä stressaantuneita ja kielteisiä ja lopulta kaikki energia on pois itse työn tekemisestä. Liiketoiminnasta tulee kannattamatonta, tarvitaan leikkauksia, aloitetaan YT-neuvottelut ja ne johtavat yhä lisääntyvään stressiin ja huonoon työilmapiiriin. Kierre on valmis! Ratkaisua haetaan kuitenkin kaiken tämän jälkeen työajoista tai kustannuksista – ihminen on unohtunut.

Kyseessä kiinnittymiskäyttäytyminen

George Kohlrieser pohtii asiaa kirjassaan ”Johda dialogia”. Hän näkee kyseessä olevan ihmisen kiinnittymiskäyttäytyminen. Sitä pidetään ihmisen perustavanlaatuisena motivaatiojärjestelmänä. Varhaislapsuudessa pyrimme luomaan muutamia ihmissuhteita ja haluamme hakeutua niiden lähelle alituiseen. Ne luovat lapselle tunteen turvapaikasta. Paikasta, jossa joku hoivaa ja rauhoittaa. Tästä syntyy lapselle mielikuva tukiasemasta. Se antaa varmuutta ja turvallisuutta, joiden varassa lapsi voi tutustua maailmaan, tuntea hyvinvointia ja lohtua vaikeina hetkinä tulevaisuudessa.

Sinä voit vaikuttaa omiin ja ryhmäsi ihmissuhteisiin

Minä uskon, ettei tarve kiinnittymiseen häviä ihmiseltä koskaan – ilmenemismuodot toki vaihtuvat. Tarve on meillä läsnä työelämässäkin. Jos se täyttyy, on ihminen sitoutunut työhönsä ja se johtaa kaikkeen hyvään. Kuinka paljon sinun työyhteisössäsi on panostettu ihmisten välisiin toimitapoihin? Onko ryhmädynamiikkanne selvillä riittävän hyvin ja ihmissuhteita rakennettu tietoisesti siten, että jäsenet tuntevat kiinnittymistä toisiinsa ja työhönsä? Uskon, että tässä on parannettavaa lähes jokaisessa työyhteisössä. Asiakkaamme ovat kokeneet, että Hyvinvoinnin Suurlähettiläät voivat auttaa heitä paljon tässä asiassa. Mielellämme auttaisimme teitäkin.

– Markku –

Lue lisää: