työkaveri

Työkaveri – pidänkö hänestä?

Kirjoitettu 04.06.2016

Olisi parempi tykätä työkaverista

Valitettavan usein kuulee sanottavan, ettei työkaveri ole sellainen, josta tarvitsee tykätä. Riittää kunhan tulee toimeen ja voi työskennellä toisen kanssa. Riittää mihin? Riittää siihen, että ilmapiiri ja työn tulos ovat korkeintaan keskinkertaisia eikä oikein kukaan ole mihinkään tyytyväisiä. Miksi työkaveri ei voi tuoda piristystä työpäivään?

Kiinteä positiivisesti kannustettu ryhmä on paras!

Olisi siis erittäin hyvä, jos tykkäisimme toisistamme työyhteisöissä – ainakin mikäli uskomme Stanley Schacterin tutkimuksia ryhmän suoritustasosta. Schacter teki testin kokoonpanotyöstä. Testissä oli ryhmän kiinteydeltään eritasoisia ryhmiä ja niitä johdettiin kahdella tavalla. Näin saatiin neljä erilaista testiryhmää:

  • Kiinteä ryhmä (toisistaan tykkäävät henkilöt), jota kannustettiin
  • Hajanainen ryhmä, jota kannustettiin
  • Kiinteä ryhmä, jota lannistettiin (annettiin negatiivista palautetta)
  • Hajanainen ryhmä, jota lannistettiin

Se ei lie yllättävää, että positiivisesti kannustettu kiinteä ryhmä oli suoritustasoltaan tehokkain ja uskoisin, että myös työtyytyväisyys oli paras. Toiseksi paras ryhmä oli hajanainen positiivisesti kannustettu ryhmä ja heikoimmaksi jäi kiinteä ryhmä, jolle annettiin negatiivista palautetta. Kaavio testin tuloksista alla.

Kiinteys

Kiinteässä ryhmässä omat riskinsä

Miksi negatiivisesti johdettu kiinteä ryhmä oli huonompi kuin vastaava hajanainen ryhmä? Todennäköisesti siksi, että negatiivinen ilmapiiri levisi nopeammin kiinteässä ryhmässä ja yhdenmukaisuuden paine ajoi ryhmän jäsenet toimimaan tehottomasti.

Jos asiaa miettii johtamisen kannalta, onko sittenkin turvallisempaa pitää työyhteisö hajanaisena? Hajanaisella työyhteisöllä ei saavuteta huippusuoritusta, mutta todennäköisyys saavuttaa keskinkertainen ja riittävä tulos on suurempi kuin kiinteän työyhteisön kanssa. Näin ehkä ainakin aiemmin on ollut. Tänä päivänä kilpailu on koventunut niin, että aiemmasta keskinkertaisesta on tullut heikko. Pitäisi pystyä olemaan alansa parhaimpien joukossa, jotta olisi edes elossa pysymisen mahdollisuus.

Enää ei keskinkertaisuus riitä

Johtamisesta on tullut siis entistä haasteellisempaa. On pyrittävä luomaan kiinteä työyhteisö, jota johdetaan hyvin. Tämä tarkoittaa, että työyhteisössä arvostetaan ihmiskeskeisiä arvoja, luodaan edellytyksiä esimiesten ja alaisten välisille myönteisille kanssakäymisille ja mahdollistetaan keskinäiselle pitämiselle perustuvien työryhmien muodostuminen. Tästä seuraa, että ihmisten välinen kommunikaatio paranee, ihmiset oppivat toisiltaan, ymmärtävät erilaisuutta ja kasvavat henkisesti. Tämä kaikki on kohtuullisen helppo kirjoittaa yhteen blogi-kirjoitukseen – vähän haasteellisempaa on toteuttaminen.

Lisää ryhmän kiinteydestä esimerkiksi kirjoituksissani:

– Markku –

Blogahdus pohjautuu Pauli Juutin kirjaan ”Organisaatiokäyttäytyminen” ja on osa Johdon ja esimiesten työnohjauskoulutustani.