Vakituinen työsuhde passivoittaa

Kirjoitettu 01.02.2014

Kirjoitukseni Työsuhde passivoittaa: Puolivallaton mies etsii irtosuhteita! herätti useampiakin hedelmällisiä keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Valitettavasti en nyt kaikkia niitä löytänyt – kiitos Facebookin hienon markkinointitavan. Virrasta näyttää katoavan muut paitsi maksetut julkaisut. Perimmäinen ajatus keskusteluissa oli, että tokihan avainasiakkuuspäällikön tehtävä on se kaikkein viimeisin, mikä ulkoistetaan. Onko näin – jäin tätä itsekin niin kovasti miettimään, että on uuden kirjoituksen paikka?

Vakituinen työsuhde on arvokkaampi? Arvot ovat syvällä!

Voiko avainasiakaspäällikön tehtävää hoitaa yrityksen ulkopuolinen henkilö? Tuntuu minustakin arveluttavalta, mikä kertoo vahvasta arvomaailmastamme vakituiseen työsuhteeseen. Minun aikana työnantajat eivät ole enää sopimuksissaan puhuneet vakituisesta vaan toistaisesta työsuhteesta. Toistainen tarkoittaa pisimmilläänkin normaaleissa työsuhteissa 2-3 kuukauden irtaantumisaikaa puolin ja toisin.

Eroa vain yksi kuukausi

Mikä siis erottaa ehdottamani bonusperusteisen konsulttipalkkiosopimuksen ja toistaiseksi voimassa olevan ”vakituisen” työsopimuksen? Rasti kohdassa ”työsuhteen voimassaolo” – ero 1-2 kuukautta. Onko muita eroja?

Työntekijälle toistaiseksi oleva sopimus tarjoaa paljonkin turvaa. Karrikoiden voidaan sanoa vakituisen työsuhteen tarjoavan työntekijälle suojaa alisuoriutumiselle. Alisuoriutumista tyypillisesti voi jatkaa vuosikausia ilman, että se näkyy palkassa – saatikka kengän kuvana takapuolessa. Jos työntekijä haluaa hakea uusia haasteita nykyisen työnantajan ulkopuolelta, se onnistuu mainiosti työaikanakin. Tokihan vakituisilla työntekijöillä on usein myös monia työsuhde-etuja.

Mutta mitä hyötyä työnantajalle on vakituisista työntekijöistä? Jos töitä ei olekaan tarpeeksi, yhdenkin työntekijän määräaikainen ”jäähylle laitto”, vaatii raskaan YT-prosessin koko henkilöstölle. Jos puolestaan tarvitaan joustoa, niin pahimmassa tapauksessa kaivetaan esiin liiton käsikirja ja todetaan, että ei onnistu. Jos työntekijä ei tuotakaan sovittua tulosta – tarvitaan irtisanomiseen usea varoituskierros ja harva esimies kovin helposti tähän lähtee. Saako yhdellä rastilla työsopimuksessa oikeasti sitoutuneemman ja paremman työntekijän?

Jokaisesta yrittäjä?

Mitä siitä nyt sitten tulisi, jos kaikki tässä maailmassa freelancereiksi rupeaisivat? Ei niin yhtään mitään! Pointtini onkin, että monimuotoisuutta ja avarakatseisuutta tarvitaan. Vakituinen työsopimus ei tietysti itsessään passivoi ketään, mutta hyvän mahdollisuuden se siihen antaa. Bonusperusteinen konsulttisopimus ei puolestaan anna alisuoriutumiseen pienintäkään mahdollisuutta. Lisäksi ehdottomina positiivisina puolina työnantajalle ovat joustavuus ja kustannus vain syntyneestä tuotoksesta. Mitkä ovat negatiiviset puolet, kertokaapa te, kun minä en keksi? Salassapito nousi yhdessä keskustelussa esille, mutta NDA:ta kirjoitellaan vakituisenkin työsuhteen aikana.

Usko elää, johtaminen tulee muuttumaan

Maailma se vaan muuttuu – ihan joka päivä. Kaltaisiani olen huomannut olevan koko ajan enemmän. Työltä haetaan muutakin kuin palkkaa ja pysyvyyttä. Asiat ovat liian hyvin, jotta tarvitsisi jämähtää laariin, johon mahdollisesti joku haluaa sinut laittaa. Ihmiset alkavat valita mielenkiintoiset projektit ja henkilöt, joiden kanssa työn tekeminen tuottaa elämään lisäarvoa moninaisesti.

Vielä on uskoni kova, että löydän edistyksellisiä tahoja, jotka haluavat toimia juuri näin. Vielä on uskoa, että johtaminen muuttuu. Aika edelleen näyttää miten äijän käy. Monta eitä on nyt vastaan tullut sekä monta ehkää. Myös kyllää on vilauteltu ja sen verran olen tilastotieteitä harrastanut, että tiedän riittävän monen ein jälkeen tulevan eittämättä ensimmäisen kyllän!

-Markku-

Lue lisää: