Sinulla on valta! Osaatko sitä käyttää?

Kirjoitettu 09.02.2014
johtaminentyöyhteisö

Meillä jokaisella on valtaa suhteessa johonkin. Millaista valta on ja osaatko sitä käyttää? Näitä ajatuksia tämä kirjoitukseni toivottavasti pistää sinut pohtimaan. Periaatteet toimivat jälleen kaikkiin asioihin, joihin meillä on jokin suhde – esimerkiksi perheeseen, parisuhteeseen, urheilujoukkueeseen, työorganisaatioon ja vaikkapa koiran kasvatukseen. Ajatusteni innoittajana toimii tällä kertaa kirja ”Ryhmäilmiöt liikunnassa” (Rovio & co., 2009)

Valtaa roolilla

Ihminen voi saada valtaa monella eri tavalla. Valta liittyy usein rooliin, joka on ryhmässä. Joukkuelajeissa roolinsa puolesta valtaa on eniten usein maalivahdilla tai maalintekijöillä, koska ottelun näkyvät ratkaisut tulevat heidän kauttaan. Roolin kautta esimerkiksi keskikenttäpelaajan voi olla hyvin vaikea saada valtaa, vaikka itse haluaisikin. Myös ryhmä itsessään antaa valtaa. Kuuluminen kaupungin ykkösjoukkueeseen voi antaa valtaa henkilölle hänen ollessaan jossain toisessa ryhmässä. Selkein roolitettu valta yhteiskunnassamme kuuluu virkavallalle.

Valtaa annettuna

Valta voi olla puhtaasti ulkoapäin annettu. Tällainen virallinen valta-asema on työorganisaatioissa ehkäpä kaikkein tyypillisin. Organisaatiot määritellään ylhäältäpäin ja valta-asemia annetaan niille, joille organisaation ylempi taso haluaa valtaa annettavan. Tilanne voi olla hankala sekä kyseisen vallan saajalle että hänen alaisilleen. Yllättävän usein olen huomannut, ettei ryhmä koe vallan saaneen henkilön olevan tehtävään taidollisesti ja tiedollisesti paras vaihtoehto – ryhmäläisten itsensä mielestä. Näin valta-asema jääkin puhtaasti vain viralliseksi ja todellisuudessa organisaatiossa valtaa käyttää joku muu. Tämä puolestaan aiheuttaa toistuvia konflikteja organisaatiossa ja vie usein ryhmän pois perustehtävän ääreltä.

Kokemus tuo valtaa

Myös ikä, kokemus ja taidot voivat antaa henkilölle valtaa. Tällainen valta-asema on tyypillisesti ryhmän itsensä antama ja ansaittu valta. Valtaa voi saada myös panttaamalla tietojaan – parisuhteessa mykkäkoulu on useimpien meidän kokeilema todella julma tapa hankkia valtaa.

Vallan käyttö – rankaisemalla vai palkitsemalla?

Vallan saamista oleellisempi asia on sen käyttäminen. Miten sinä valtaa käytät? Sosiaalipsykologit John Frenchin ja Bertram Raven ovat jaotelleet vallan käytön tavat viiteen kategoriaan: rankaisemiseen, palkitsemiseen, laillisuuteen, asiantuntemukseen ja samaistumiseen.

Rankaisemiseen perustuva vallankäyttö on ihmisen pakottamista toimimaan hänen tahtonsa vastaisesti. Ihminen tottelee vallankäyttäjää, koska pelkää menettävänsä jotain hänelle kuuluvaa kuten etua tai palkkioita. Joukkueurheilussa peliajan vähentäminen lie tyypillisin rankaisevan vallankäytön ilmenemismuoto. Tämä puolestaan voi johtaa kyseisen pelaajan keskittymisen siirtymisen perustehtävän tekemisestä tunnetavoitteen täyttämiseen. Pelolla johtaminen ei luo koskaan myönteistä jatkuvuutta tai ryhmäkulttuuria, eikä myöskään anna ulospäin myönteistä kuvaa vallan käyttäjästä. Rankaisemista kokeneelle henkilölle alkaa muodostua suorituspaineita, joka puolestaan heikentää perustehtävän suorittamista edelleen – kierre on valmis.

Palkitsemiseen perustuva vallankäyttö on kulttuurissamme valitettavan vierasta. Pilallehan se lapsi menee, jos sitä kehuu – ylpistyy vielä. Kun valta perustuu palkitsemiseen, henkilöllä on jotain tavoiteltavaa. Ajatus henkilön päässä on: ”kun minä tässä onnistun, saan itselleni jotain hyötyä tai etua”. Henkilön tunnetilassa ja oppimisessa on valtava ero pelkääkö hän menettävänsä itseltään jotain vai saavansa itselleen jotain. Tätä voi miettiä muistellessaan nuoruuden iltoja parisuhteiden parissa. Jos illan teemana oli kumppanin saaminen tai menettäminen – oli tekemisessä ja tunnetilassa hennon ohut ero.

Palkitsemistapoja työelämään täällä.

Vallan käyttö sovittuna ja esimerkillä

Laillistetulla vallan käytöllä tarkoitetaan yhdessä sovittuun asemaan ja rooliin liittyvää vallan käyttöä. Joukkueiden kapteenit ovat hyvä esimerkki tästä. Riippuen tavasta valita kapteeni, valinta voi mennä pahasti pieleenkin. Joskus kapteeni valitaan hyvin kapean osaamisen perusteella – esimerkiksi ammatillisen taidon perusteella. Valittu kapteeni ei välttämättä olekaan hyvä keskustelija ja tasapuolinen kuuntelija. Vallan käytön näkökulmasta tämä voi aiheuttaa ongelmia joukkueeseen. Tämän vallan tosin menettää hyvin helposti, jos valtaa väärin käyttää, eikä täytä ryhmän odotuksia.

Kun valta perustuu vahvasti asiantuntemukseen, ei sen käyttämiseen tarvitse sen kummempaa kommervenkkejä. Itse toimin aikoinaan asiantuntijana hyvin kapealla osaamisalueella – värähtelymekaniikassa. Kun asiakkaalle sai luotua kuvan osaamisesta, oli vallan käyttö helppoa. Pelkällä ammatillisella vallalla oli mahdollista pysäyttää maailman suurimpia paperikoneita useiksi vuorokausiksi – annettu valta sai olla vaikkapa ”anturiapina”, kunhan asiantuntemus vakuutti.

Viimeisenä on vallan käyttö samaistumisen kautta. Musiikkistarat pystyvät käyttämään valtaa todella paljon, kun niin moni haluaa samaistua heihin. Kansan hallitsijalla voi olla paljon monenlaista valtaa, mutta samaistumisen kautta kansan saa voimakkaammin toimimaan joku kansan tähdeksi valitsema muusikko. Työelämässä esimerkillä johtaminen voi tuottaa valtaa samaistumisen kautta – joukkosi vaan haluat toimia kuten sinä. Näin toimien valta on mielestäni kaikkein vahvinta ja kestävintä.

Millaisessa valtapiirissä sinä pyörit?

Ryhmä ohjautuu vallan käyttäjien kautta. Valta kerää ympärilleen väkeä. Jotta ryhmässä voi hyödyntää yksilöiden vahvuuksia, tulisi tunnistaa valtajärjestelmä ja osata käyttää oikeanlaista valtaa ja oikeita vallan käyttäjiä. Millaista valtaa sinä käytät, millaista vallan käyttöä koet elämässäsi ja miten saat muutettua maailmaasi niin, että vallan käyttö olisi parempaa?

Tämäkin kirjoitus on tapa käyttää valtaa – millaista ja toimiiko se?

Loppuun sitaatti A. W. Yrjänältä kappaleesta Vallat ja väet:

”kun hahmo turvaksi luotu
ei riitä enää mihinkään
mustapukuinen saarnamies
ei riitä koossa pitämään
alkaa taistelu uskomisesta
asioista joiden vuoksi kuolla
vaikka olisi väärässä
vieras aikansa silmissä

vallat ja väet
minussa hengittää ja tahtoo vapauteen
vallat ja väet
minussa rakastaa ja tahtoo elämää”

-Markku-