Värillisten johtaminen
Kirjoitettu
28.05.2013
johtaminenkoulutuskulttuuri
Monikulttuurisuustarina jatkuu, aiemmat osat:
Ryhmän hyvinvoinnin johtaminen on jokaisen ryhmän jäsenen asia!
Nytpä elämä muuttuukin helpoksi. Me tunnemme itsemme ja sitä kautta itsetuntommekin on terveellä pohjalla. Tunnemme lähiverkostomme ihmiset ja tiedämme heidän päävärinsä – entäs sitten? Mitenkä meidän tulisi johtaa ympäristöämme, jotta asiat sujuisivat parhain päin? Ensimmäinen kysymys: onko johtaminen pelkästään esimiehen tehtävä? Ei todellakaan ole. Ryhmän jäseninä, alaisina, puolisona, ystävänä – me johdamme toisiamme koko ajan. Toisinaan johdamme paremmin ja toisinaan huonommin – joskus tieten usein tiedostamatta. Jos tulee vedettyä väärästä narusta, niin mönkään menee.
Suunnitelmallisuutta vihreille
Lähdetäänpäs tällä kertaa liikkeelle vihreistä. Vihreät ovat tarkkoja yksityiskohdista ja aikatauluista – peruskysymys on kuinka. Tällaiset ihmiset pitävät micromanageerauksesta – tärkeitä elementtejä ovat yksityiskohtaiset suunnitelmat ja välietapit ja deadlinet. Heille on tärkeää, että tiedät mitä he tietävät ja osoitat sen. Tärkeää on olla myös kiinnostunut projektien etenemisestä eli perinteinen raportointi sopii tähän ihmisryhmään vallan mainiosti.
Näkymätöntä johtamista punaisille
Punaiset, kaikkein ihmiskeskeisimmät henkilöt, arvostavat tietysti humaania johtamista. Keskeisin asia on, että ihmissuhteet säilyvät joka suuntaan mahdollisimman hyvänä. He arvostavat luottamusta ja kunnioitusta, mutta tiukka ohjaus ja valvonta eivät välttämättä tuota minkäänlaista tulosta. Johtaminen pitäisi olla heidän mielestään lähes näkymätöntä. On tärkeää, että päästään tekemään yhdessä asioita.
Isoa pensseliä keltaisille
Keltaisia ei puolestaan passaa mennä micromanageeraamaan eikä rajoittamaan tai ei synny yhtään mitään. He arvostavat vapautta yli kaiken. Anna heille strategian ylin viitekehys ja vapaus toteuttaa itseään. He kyllä kantavat vastuunsa. Varmasti tulee ylilyöntejä ja niinpä heidän ajatusten haastaminen on tärkeää aika-ajoin – he kyllä kestävät sen ja itse asiassa sitä odottavatkin, koska he haluavat kovasti vastauksia kysymykseen miksi. Kannattaako keltaisia sijoittaa tehtäviin, joissa tarvitaan tiukkojen päivittäisten rutiinien toistamista – ei todellakaan, valitse sellaiseen tehtävään vihreä. Mutta kun pitää saada projekti vauhdilla käyntiin ja mahdollisimman paljon ideoita liikkeelle, niin silloin keltainen on paikallaan.
Mittareita ja tavoitteita sinisille
Vielä ovat jäljellä järjen ja ajattelun valtiaat – siniset. Perinteisesti ajatellen sinisten johtaminen on meille useimmille kaikkein helpointa. Anna heille selkeät tavoitteet ja päälle mittari. Älä mene missään nimessä kertomaan konstia, jolla mittariin saataisiin haluttu lukema, sen haluaa sininen keksiä itse, vaikka asia olisi täysin päivän selvä. Jos sen erheen teet, niin sininen joutuu kovan pulman eteen – täytyy keksiä joku toinen konsti päästä tavoitteeseen, valmiiksi annettu ratkaisu ei kelpaa. Siniselle ei ole niin väliksi tehdä ryhmätöitä, vaan homma hoituu mainiosti itsekseenkin.
Onpas se johtaminen helppoa kuin heinänteko. Onhan se silloin, kun kaikki olosuhteet ovat optimaaliset. Joka on heinää joskus tehnyt niin tietää, että ihan joka kesä ei ole optimikelit – johtamisessa jopa vielä harvemmin. Tilanteet vaihtuvat, ihmisten värien sävyt muuttuvat ja niin pitää muuttua johtamisenkin. Se on mahdollista vain kuin olet perillä tilanteesta ja ihmisistä. Tämä puolestaan vaatii, että olet läsnä ihmisten arjessa. Eipä ole niin helppo yhtälö nykypäivänä. Toisaalta useimmat meistä ovat naimisissa somen kanssa kuten suurin osa työyhteisöstäkin ja tiedämme ja tunnemme myös sitä kautta yhteisöämme ja sen tilaa entistä paremmin. Ole siis läsnä, ole kiinnostunut yhteisösi ihmisistä ihmisinä ja tartuta kiinnostus heihinkin – tee tämän juttusarjan asiat näkyväksi yhteisöllesi. Uskallan väittää, että näin toimien olet matkalla kohti parempaa johtamista ja samalla opit varmasti paljon myös itsestäsi.
THE END
-Markku-