Blog

Läsimainen teollisuus kaipaa urakoita ja joustoja – kustannuksena vapaata


image not found

Miltäs näyttää Suomalaisen teollisuuden kuluva kesä? Pikavilkaisulla muutama poiminta:

Näitä uutisiahan olemme saaneet lukea lähes päivittäin. Teollisuuden työpaikkoja on runsaassa vuosikymmenessä menetetty Suomessa jo yli 160 000 (TEK 11.6.2013). Mitäs ollaan tekemässä? Pari poimintaa alla, joihin osaan heitin päällimmäisen ajatukseni tyrkylle.

SAK:n kehitysajatukset (Päätöslausuma 2013)

  • SAK vaatii yrityksiltä yhteiskuntavastuuta eli työllistämistä ja investointeja kotimaassa (Uskooko SAK todella, että vaatimalla tämä homma hoituu? Ei ole vaan kukaan muistanut vaatia. Voi hitsin hitsi, harmi homma – menetettiin tämän takia parisataatuhatta työpaikkaa)
  • Palkkaratkaisuksi SAK ei hyväksy nollalinjaa. Palkkaratkaisusta ydinkysymys nyt, kun piippuja kaatuu kuin viljaa elokuussa??
  • Tulevalla sopimuskierroksella on parannettava myös työelämän laatua. Suurimpana epäkohtana ovat nollatyösopimukset ja vastentahtoinen osa-aikatyö. Erittäin tärkeä asia, jos vaan on työpaikkoja, joissa laatua parantaa. Niin kauan kun yritykset ovat laskevassa trendissä ja tappiokierteessä, kaikki mahdollinen jousto on tarpeen molempiin suuntiin.
  • Alipalkkauksen kriminalisointi Parempihan se on olla korvauksilla kotona hankkimatta edes työkokemusta kuin jeesiä aputöissä pienellä palkalla?
  • Palkansaajien työsuhdeturvan ja yt-lain parantaminen ovat välttämättömiä. Tätä teemaa en kyllä tunne, mutta ei maistu hirveästi siltä, että lisäisi joustavuutta.

EK:n ajatuksia (EK:n viesti hallituksen puoliväliriiheen 12.2.2013)

  • Kasvun neljä menestystekijää: Vienti ja menestyvät yritykset, kotimainen kysyntä, tehokas julkinen sektori, uudet menestystuotteet ja –palvelut
  • Palkkamaltti ja kustannuskuri välttämättömiä Säästämällä kasvuun – moniko on onnistunut?
  • Työehtoihin lisää joustavuutta ja yrityskohtaisuutta, työaika pidemmäksi Yes, missä konkretia? Voi ollakin ajatuksen takana.
  • Eläkeikä nostettava ainakin 65 vuoteen. Moniko haluaa olla töissä, monenko annetaan olla töissä? Ongelma taitaa olla 30v nuoremmissa.
  • Työn verotusta alennettava Yes, ostovoimaa!
  • Työvoiman rekrytointia helpotettava Yes! Enää tarvitaan vain tarve lisätä eikä vähentää.
  • Osaavan henkilöstön saatavuus varmistettava Yes! Voiko siihen muu kuin yritys itse vaikuttaa, että on haluttava. Maailmassa aika paljon lienee osaamista olemassa.
  • Yksityiselle ja julkiselle elinkeinotoiminnalle tasavertaiset kilpailuedellytykset Bravo!

Herätys – tarvitaan JOUSTAVUUTTA!

Valitettavan moni kohta ei mielestäni vaikuta alun kaltaisiin uutisotsikoihin tulevaisuudessakaan. Yhden mielestäni tärkeän teeman noista fraaseista haluan kuitenkin nostaa nyt framille, jossa on varmasti voimaa – Työehtoihin lisää JOUSTAVUUTTA!

Olen useampaan otteeseen todennut nykyisten työehtosopimusten olevan sopimattomia nykyisiin työelämän vaatimuksiin. Sivuiltani löytyy esimerkkejä toimihenkilövaltaisilta aloilta, joissa joustavuus ja tehokkuus on onnistuttu rakentamaan työehtojen sisään vastaten nykypäivän vaateita. Tuotantoteollisuudessa vastaavaa joustavuutta ei ole onnistunut Suomessa tietääkseni kukaan rakentamaan. Joustavuuden rakentamiseen tarvitaan koko työyhteisön yhteistyötä – työnantaja- ja työntekijäpuolen vastakkainasettelulla ei saavuteta joustavuutta. Hienosti olen saanut vasta-argumentteja, kun olen yrittänyt avata keskustelua työnantajien ja ay-liikkeen välisen raja-aidan romuttamisesta (Esim. ”Ay-liikkeet lopetettava”). Ei onnistu, ei ikinä eikä mitenkään. Niin kauan taistellaan oman edun nimessä kunnes viimeinenkin piippu on vaiennut. Aihe kun ei näytä menevän kerralla jakeluun, niin kokeilenpa siis toiston voimaa ja jatkan torven toitotusta.

Maailma on muuttunut – aikoja sitten

Yksi keskeisin ongelma on nykyisten työehtosopimusten sopimattomuus ympäröivään maailmaan työaikamallien ja palkkauksen osalta. Nykyiset mallit ja rakenteet perustuvat aikaan, jolloin oli tarve saada työaika jaettua mahdollisimman tasaisesti ja tehokkaasti kalenterivuodelle – 24/7. Vuorotyömalleja löytyy kymmeniä – HERÄÄTYYYS!, maailmassa ei juuri enää ole tällaista tarvetta. Oleellisin asia on unohtunut eli joustavuus. Maailma näyttää tällä hetkellä olevan hyvin syklinen ja paluuta ei ole enää aikaan, jolloin tehdään pitkiä ja isoja sopimuksia, joilla tuotantolaitosten kuormat saadaan optimoitua tasaisiksi pitkin kalenterivuotta. Mitä tästä seuraa? Valtavia kuormitusvaihteluita, joka nykyisellä rakenteella tarkoittaa aallon huipulla oltaessa ylitöitä. Ylityöt puolestaan tarkoittavat työnantajalle kuluja sekä asiakkaille korkeampia hintoja. Mitä muuta kuormitusvaihteluista seuraa? Aallonpohjassa YT:tä, joka tarkoittaa työntekijöille lomautuksia, tulonmenetyksiä ja työttömyyttä. Kuka tässä rallissa voittaa? Ei kukaan ja tätä on jatkunut jo toista vuosikymmentä.

Mikä olisi sinun lääkkeesi tähän ongelmaan? Miten täytetään ja ylitetään asiakasodotukset kustannustehokkaasti, niin että henkilöstö on motivoitunut ja voi hyvin? Heitäpä ajatuksiasi, vaikka tuohon alas. Panttailen hieman ratkaisuani tähän länsimaisen teollisuuden yhteen suurimpaan ongelmaan, on jo vuosikymmen tarvottu – vielä pari päivää jaksaa ja jaksaa… Niin, ja kommenttisi voi vielä jalostaa minunkin ajatteluani!

 


jatkuu myöhemmin kesällä…

Näin keskisuomalaisena en olisi toivonut kirjoittavani tähän uusinta uutista aiheesta: ”Metso aikoo vähentää jopa 750 työntekijää”

Pelolla johtamista

Minulla on ollut ilo olla työnantajan ja työntekijän risteyskohdassa jo kohta 20 vuotta– hienolla näköalapaikalla usealla työnantajalla, Metsollakin kahdeksan hienoa työvuotta. Pari ilmiötä olen ollut huomaavinani. 2000-luvun puolivälissä YT-neuvottelut saattoivat herättää osaa henkilökunnasta ja heidän työpanoksensa nousivat, koska he pelkäsivät työpaikkansa puolesta. Tätä klassista johtamistapaa voidaan kutsua pelolla johtamiseksi, joka toimii joskus jossain tilanteessa lyhyen aikaan. Pitkään jatkuessaan pelolla johtaminen ajaa ihmisen henkiseen väsymykseen. Useassa yrityksessä YT-neuvotteluista, irtisanomista ja lomautuksista on tullut valitettavan jokapäiväinen työkalu.

Urakka

Lomautuksista maan tapa

Kun lomautuksista tuli päivittäinen tapa sopeuttaa kuormitusta, ei enää kukaan jaksa pelätä eli tehostamisvaikutusta ei ole. Sitä vastoin ihmiset ovat hyvin pettyneitä, kun odotettu nousukausi ei tullutkaan ja lomautusten alkaminen latistaa henkeä ja aiheuttaa tehottomuutta. Tehokkuuden lasku aiheuttaa vähäistenkin töiden venymistä pidemmälle ajalle, mikä taas vähentää lomautusten määrää eli laiskuudesta palkintaan. Väitän, että tätä palkkiota haetaan myös tarkoitushakuisesti. Lisäksi vähäisilläkin asiakastoimituksilla on myös toimitusaika, joten tehottomuus pakottaa työnantajan käyttämään ylitöitä myös lomautusten aikana. Lopputulos: lomautuksista odotetuista säästöistä toteutuu vain murto-osa, jotka nekin syödään pois ylitöistä johtuvilla kohonneilla työvoimakustannuksilla. Lisäksi menetetään parhaimmat työntekijät ja tapetaan motivaatio kehittämiseen. Siitä seuraa huono taloudellinen tulos ja toimenpiteenä aloitetaan seuraavat YT:t. Tähän kohtaan on lainattava Einsteinin Alberttia: ”Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia”. Tietysti asian voi kääntää myös johtajuuskysymykseksi – eikö johtamisella tulisi saada ihmiset toimimaan tehokkaasti myös haasteellisina aikoina. Näin haluaisin sen itsekin nähdä, mutta edes minun idealistisilla johtamisajatuksilla en näe sen olevan mahdollista. Esimiesten pitäisi pystyä muuttamaan ihmisten ajatusmaailman peruspilareita. Tässä tapauksessa mielen manipulaatiolla pitäisi pystyä muuttamaan ihmisten arvomaailmaa työn merkityksestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Isoimmilla työnantajilla tämä muutos tulisi tehdä satoihin tai tuhansiin pääkoppiin.

Joustoa, urakoita ja lisää vapaa-aikaa

Miten sitten tulisi asiat tehdä eri tavalla? Minun idealistinen näkymys on, että aletaan paiskia hommia oikein urakalla. Eli urakkapalkkaus otettaisiin työaikamalliin mukaan. Silloin kun töitä on, niitä tehdään ”yönpäivän” kanssa ja kun ei ole, niin ollaan kotona. Palkan peruste on laadullisesti sovitunlainen tuotettu tuotos, josta maksetaan X-euroa palkkaa. Tällöin ei tunnettaisi esimerkiksi ylitöitä, vuorolisiä, saldoja, pankkeja tai pekkasia, mutta ei myöskään lomautuksia. Mitä tästä seuraisi? Touhussa olisi ainakin tekemisen meininki ja työtä tehtäisiin silloin kun sitä on.

  • Työntekijän vapaa-aika lisääntyisi
  • Työn tekemisen merkitys lisääntyisi huomattavasti
  • Tuotannon läpimenoajat lyhentyisivät
    • työ tehtäisiin tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja varmasti kaikilla olisi halu kehittää työtään, kun se näkyisi omassa vapaa-ajassa (vapaa-ajan kurssi on nykyään kova)
  • Laatu paranisi
    • kukaan ei haluasi varmasti tehdä moneen kertaan samaa tuotetta
  • Henkilöstökustannukset pienenesivät
    • Henkilöstön käyttöaste paranisi
    • Lomautuksista aiheutuvat kustannukset poistuisivat
    • Henkilöstökulu muuttuisi suurelta osin kiinteästä kulusta muuttuvaksi.

Voisi tähän kirjoittaa tietysti myös pitkän listan haasteita. Hyvä kysymys on esimerkiksi se, että vaikuttaako henkilöstökulut merkittävästi tuotteiden kustannuksiin. Lomautusten määrästä päätellen näin ainakin uskotaan. Toisin päin käännettynä – monellako yrityksellä on varaa jättää nuo yllä olevat edut käyttämättä?

Ei tämäkään muutos siis ihan suoraan napista kääntämällä tapahdu. Monia haasteita olisi tässäkin mallissa, mutta uskon, että joku yritys tämän mallin ottaa lähitulevaisuudessa käyttöön. Ensimmäisenä pienempi ja joustavampi ja isommat seuraavat perässä mitä pienet edellä. Liittotasolle asia tullee käsiteltäväksi vuosia sen jälkeen, kun moni yritys jo näin toimii. Nyt on kilpailukyvyn kannalta tärkeämpää vääntää kättä onko se 0,13% vai 0,17% – sillä se laiva käännettään!

Lainaanpa tähän väliin Matti Lintulahden blogia: Minulla on unelma: ”Elämme teollisen maailman viimeisten rakenteiden murtumisen aikaa. Kaikki, mikä itsepintaisesti pitää kiinni teollisen talouden ja teollisen yhteiskunnan toimintamalleista ja rakenteista, taipuu, murtuu ja lopulta murentuu. Teollisen aikakauden rakenteet ja ajatusmallit eivät toimi enää.”

Jos joku rohkea yritys ottaa tästä vinkistä vaarin, niin haluaisin olla mukana tuossa projektissa tavalla tai toisella – toteuttamassa omaa unelmaani. Uskon, että minulla voisi olla aiheeseen jotain annettavaa.

 -Markku-

Hinta YT:stä seuraavalle tehottomuudelle


Leave a comment

Your email address will not be published.

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.