pelisäännöt

Yhteiset pelisäännöt

Kirjoitettu 04.02.2022

Päivitetty 11.5.2023

Miten saadaan porukka hyväksymään yhteiset pelisäännöt ja toimimaan niiden mukaan? Pelisääntöjä tarvitaan ohjaamaan työntekemistä, työtehtävien jakamista tai ihan yleisestikin työpaikalla ja työyhteisössä toimimista. Työyhteisöä ohjaa aina jotkin pelisäännöt: kirjoitetut tai kirjoittamattomat. Parhaimmillaan pelisäännöt ovat yhteisesti mietittyjä ja sovittuja, ja mielellään myös aukikirjoitettuja, sillä vain silloin niitä voidaan tarkastella ja kehittää. Toisinaan taas työnantaja yrittää sanella säännöt. Ja on sanomattakin selvää, että ylhäältä päin annetut säännöt aiheuttavat aina vastustusta. Toisinaan taas edes yhteisesti mietittyjen sääntöjen noudattaminen ei onnistu. Mitä tällöin tehdä?

 

Työn tekemiseen sitoutuminen vs. alisuoriutuminen

Yksi tärkeimmistä pelisäännöistä luonnollisesti on, että kaikkien tulisi sitoutua työn tekemiseen ja hoitaa oma työnsä hyvin. Näin ei kuitenkaan valitettavasti aina ole ja siitä alla oleva fiktiivinen, mutta ehkäpä monelle esimiehelle niin tyypillinen, aamu on esimerkkinä:

Saavun aamulla työpaikan pihaan. Rakennuksen yläkulmassa hohtaa kirkkaana työnantajan logo ”Elite Maintenance”. Kaukana on tämä porukka eliittijoukosta. Heikki ja Maija ovat kuitenkin jo käytävällä valmiina odottamassa. He ovat hyvinkin eliittiporukkaa. Suurin osa muista viidestätoista kunnossapitäjästä ovat vaan töissä täällä. Osa tästä porukasta tekee työnsä hyvin hyvän työparin kanssa. Osa puolestaan on perässä vedettäviä. He kyllä tekevät, kun on jatkuvasti valvomassa. Tekevät sen, mikä on pakko, mutta mielellään vain minimin.

Sitten on vielä pari perään katsottavaa tösseröä, kuten työkaverit heitä nimittävät, Aki ja Riina. Pitääkin tarkastaa, onko heidän työsopimuksestaan unohtunut työntekovelvoite kokonaan pois. Eikä heidän osaamisensakaan oikein riitä. Kukaan ei haluaisi heitä työparikseen, mutta keskenäänkään heitä ei voi laittaa muualle kuin pihan lakaisuun – eikä siitäkään mitään tulisi. Toki se on heidän kohdallaan paljon, jos ei vahinkoakaan synny.

Esimerkissä tulee ilmi heikkoja työsuorituksia, työtehtävien ja ohjeiden laiminlyöntiä, jota voi olla eriasteista jopa niin, että vaaraakin aiheutuu. Tietysti yksi keskeinen pelisääntö on myös sovitusta työajasta kiinnipitäminen, mitä voidaan rikkoa myöhästelyillä, luvattomilla poissaoloilla tai työajan väärinkäytöllä.

 

Yhtenäiset toimintamallit vs. vääränlainen oma-aloitteisuus

Pelisääntöjä tarvitaan myös toimintamallien yhtenäistämiseksi, mikä on tärkeää, jotta kokonaisuus olisi toimiva. Toisinaan kuitenkin töitä tehdään omien toimintatapojen mukaan. Tästä fiktiivinen, mutta ehkä harmillisen tuttu esimerkki:

Saan työt jaettua ja palaan työpisteelleni. Pertti, yksi työnjohtajista, tulee samaa matkaa. Hän ei mitään sähköisiä listoja täyttele. ”Se on perkele, jos ei ihminen puhetta usko.” Pertin tapana on jakaa työt paperista lukemalla. Pertille on aivan sama, kuka työt tekee, ja mitkä ovat työparit. Tärkeintä on, että työt tulee tehtyä nopeasti. Nopeus on tärkeintä. Pertin mielestä kaiken maailman ohjeita ja lomakkeita on aivan liikaa. Ei niitä kukaan jaksa täyttää. Pertti näkee asiat mielestäni liian mustavalkoisesti, eikä ole valmis koskaan kokeilemaan mitään, mikä ei hänestä heti tunnu omalta.

Yhtenäisillä toimintamalleilla pyritään yleensä työnantajan edun mukaiseen toimintaan. Kärjistetyimmillään toimintamallien rikkomisessa voi olla kyse jopa työpaikalta varastamisesta tai vahingonaiheuttamisesta työnantajalle esimerkiksi mustamaalaamalla tätä somessa. Toisaalta toimintamallien voidaan ajatella koskevan myös asiallista käyttäytymistä työkavereita kohtaan. Pahimmillaan epäasiallinen käytös voisi tarkoittaa esimerkiksi seksuaalista häirintää tai uhkaavaa tai jopa väkivaltaista käytöstä työpaikalla.

 

Työkaluna puuttuminen

Yhden tai muutaman ihmisen toiminta aiheuttaa usein haittaa koko työyhteisön toimintaan ja yhteistyöhön. Siihen olisi puututtava, mutta puuttuminen vaatii rohkeutta ja työkaluja. Puuttumisen työkaluja ovat esimerkiksi puheeksi otto, suullinen huomautus, kirjalliset varoitukset sekä työsuhdemenettelyt, joista äärimmäisenä työsuhteen purku. Esihenkilötyötä helpottaa selvästi, jos käytössä on raamit sille, millä tavalla minkäkin tasoiseen rikkeeseen tai laiminlyöntiin puututaan. On myös muistettava, että puuttumattomuuskin on tapa johtaa. Puuttumattomuus on viesti työyhteisölle, että rikkeet ovat hiljaisesti sallittuja.

Esimiesvalmennuksissamme keskustellaan monen muun asian lisäksi siitä, miksi työyhteisön yhteiset pelisäännöt ovat hyödyllisiä. Lisäksi käydään läpi, miten alisuoriutumiseen tai vääränlaisiin toimintamalleihin tulisi puuttua, ja miksi se on niin tärkeää. Valmennuksessa voidaan esimerkiksi yhdessä luoda puuttumisen pelisäännöt, jotta esihenkilöiden olisi helpompaa varmistaa, että työyhteisö noudattaa keskeisimpiä ja tarpeellisimpia yhteisiä pelisääntöjä.

 

Lue myös Valmetin esimiesvalmennuksesta, jossa yhtenä osa-alueena käsiteltiin alisuoriutumista.