Jos saisin elää elämäni uudelleen
Kirjoitettu 08.01.2013
Olin juuri kirjoittamassa tätä runoa, mutta Nadine ehti ensin ja sain sen tänään kuulla, Ahti Simolan suulla. Haluan sen nyt myös jakaa, vaikka itse en tuota toteuttaa osaa. Yhden tiedän, joka on pahoista vaivoistaan huolimatta osannut elää koko elämänsä niin, ettei jossittelulle ole sijaa jäänyt – ilolla ja hetkestä nauttien, se on vanhin koiramme Pyry. (Lisäys: Pyry jatkaa nautiskeluaan nyt ilman vaivojaan. Pyry ehti ilahduttaa meitä yli 15 vuotta – lepää rauhassa rakkain koiramme)
Jos saisin elää elämäni uudelleen,
yrittäisin tehdä enemmän erehdyksiä.
Rentoutuisin, olisin pehmeämpi,
olisin hullumpi kuin olen ollut matkallani.
Olisi vähemmän asioita, joita ottaisin vakavasti.
Tarttuisin useampaan mahdollisuuteen,
matkustaisin enemmän, kiipeäisin useammalle vuorelle,
ylittäisin useampia jokia ja katselisin useampia auringonlaskuja.
Söisin enemmän jäätelöä ja vähemmän papuja.
Minulla olisi vain muutama todellinen ongelma
ja vähemmän kuviteltua.
Ymmärräthän, olin yksi niistä ihmisistä,
jotka elivät ennakoiden, viisaasti ja järkevästi,
tunti tunnilta, päivä päivältä.
Toki minulla on ollut hetkeni
ja jos voisin elää elämäni uudelleen,
minä olisin kokenut niitä paljon enemmän.
Itse asiassa en yrittäisikään muuta,
vain silmänräpäyksiä, toinen toistensa jälkeen
sen sijaan, että olen elänyt niin monta vuotta etukäteen.
Olen yksi niistä ihmisistä, jotka
eivät menneet minnekään ilman kuumemittaria,
lämminvesipulloa, suuvettä, sadetakkia ja laskuvarjoa.
Jos voisin elää elämäni uudelleen,
matkustaisin paljon kevyemmällä kantamuksella,
paljon kevyemmällä kuin tässä elämässä.
Aloittaisin paljain jaloin kulkemisen aikaisin
ja jatkaisin pidemmälle syksyyn.
Ajaisin karusellissa ja pyydystäisin lumihiutaleita,
tapaisin useampia ihmisiä, poimisin kukkia ja tanssisin enemmän.
Jos voisin elää elämäni uudelleen.
Mutta ymmärrän, että en voi.
Nadine Stair, 85v.