Työssä jaksaminen – työkaluja esihenkilölle
Kirjoitettu
03.02.2025
Esihenkilötyötyöuupumus
Työssä jaksaminen huolettaa jo huomattavaa määrää työikäisistä. Joidenkin artikkeleiden ja keskusteluiden perusteella jotkut, etenkin nuoret, työntekijät pitävät työuupumusta jonkin asteisena uran merkkipaaluna, mikä tietenkin ajatusmallina on hyvin vaarallinen ja huolestuttava. Mitä työkaluja esihenkilölle on, kun puhutaan työntekijän uupumuksesta?
Ennen kuin esihenkilö lähtee keskustelemaan työntekijän kanssa mahdollisesta uupumuksesta, on hänen ensin ymmärrettävä, mitä työuupumus tarkoittaa ja miten se määritellään. Hieman ehkä harhaanjohtavastikin puhutaan työuupumuksesta, vaikka taustalla on usein monia eri tekijöitä.
Vaikka työ olisi merkittävässä roolissa uupumisessa, pitää silti katsoa ihmistä kokonaisuutena. Perhesuhteet, parisuhde, omat ja läheisten sairaudet ja muut yksityiselämän asiat summautuvat ihmisen kokonaisvaltaiseen jaksamiseen työn ohella. Tähän kun vielä lisätään hyvinvointiyhteiskunnan mukanaan tuoma työn merkityksettömyyden kokemus, turvattomuuden tunne töissä, jatkuva paine ja loputtomat prosessit ja projektit, on kitkerä soppa valmis.
Miten huomata alaisen heikentynyt työssä jaksaminen?
Kun lähdetään miettimään uupumisen tunnusmerkistöjä, ei voida laatia mitään listaa, minkä mukaan voisi asiaa havaita. Usein uupuminen jää huomaamatta läheisiltä, mutta myös uupuneelta itseltään. Tämän vuoksi uupumisen ennaltaehkäisy on suuressa roolissa.
Joitain yleisimpiä tunnusmerkkejä kuitenkin on, mutta lista ei ole absoluuttinen. Uupuneen mieliala voi vaihdella, tai hänellä on aiempaa suurempi tahtotila suorittaa yhä enemmän ja enemmän. Onnistumisen riemu ei välttämättä ole yhtä suuri. Mikään ei oikein tunnu miltään.
Uupumus voi oirehtia myös ”hankalan työntekijän” leimana, jolloin uupunut voi sanoittaa tunteitaan kielteisesti esimerkiksi ”en minä ainakaan tule tekemään näin” tai ”taas johto vain puhuu ja lupailee”. Uupumiseen kuuluu yleensä myös univaikeudet, mikä voi näkyä myöhästelynä tai turhan ajoissa olemisena (vrt. ylisuorittamisen halu). Kuten sanottu, näitä asioita ei esiinny kaikilla, eikä vakiona pidettävää ”oirelistaa” ole.
Kuinka ehkäistä työssä jaksamisen heikentyminen
Esihenkikön tärkein työkalu työntekijän työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen on keskustelu. Tyypillisesti suomalaisessa työyhteisössä ei helposti puhuta, etenkään, jos asia koskee omaa jaksamista – tai työkaverin jaksamista. Asioita pitää siis tehdä oikein jo ennen, jotta työuupumuksen voi tunnistaa.
Tärkein tekijä merkityksellisiin keskusteluihin on turvallisuuden tunne. Turvallisessa ilmapiirissä ihminen uskaltaa näyttää heikkoutensa ja epäonnistumisensa. Hyvä mittari työyhteisön turvallisuuden tilasta voisi olla: kuinka monelle työkaverille kykenet näyttäytymään heikoimmillasi?
Jaksamisesta, tai muista kipeistä asioista puhuminen ei saisi olla työyhteisössä tabu. Turvallisen työilmapiirin luominen on aina tapauskohtaista. Ainakin se vaatii esihenkilöltä läsnäoloa ja keskustelua helpommista asioista, jotta työyhteisössä kasvaisi turvallisen ilmapiirin ja avoimen kommunikoinnin kulttuuri.
Keskusteleva ja turvallinen ilmapiiri ei tarkoita sitä, että kaikille pitää pysytä puhumaan, vaan riittää, että henkilöllä on yksi tai kourallinen työtovereita, joille puhuminen on helppoa. Esihenkilön tulee näyttää esimerkkiä keskusteluissa – helposti lähestyttävä, avoin johtamistyyli on osa nykypäivän esihenkilön tunnusmerkistöä. Esihenkilön rooli onkin huomaajan sijaan mahdollistaja esimerkiksi sille, että tiimiläinen huomaa työtoverissa työuupumusta.
Työntekijäni työssä jaksaminen kärsii, mitä teen?
Jos työilmapiiri on sellainen, että henkilöt pystyvät keskustelemaan, oman kokemuksen ja tunteen sanoittaminen on helpompaa. Esihenkilönkin on hyvä kertoa, miten kokee asiat. Kahdenkeskisissä keskusteluissa voi sanoittaa oman tunteensa, että hei, minusta tuntuu ettei sinulla ole nyt kaikki ihan hyvin, haluaisitko keskustella jostain? Tunne ei ole koskaan väärä. Tunne on kokijalleen totta, sitä on mahdotonta kiistää.
Turvallisessa työilmapiirissä työntekijä voi luottaa siihen, ettei hän ole heikoimmillaankaan vähempiarvoinen työnantajan silmissä. Myös työarjen helpotuksista on hyvä keskustella työuupumuksesta kärsivän kanssa. Jos taas työntekijä kiistää uupumisen tai jaksamisen alentumisen, esimies ei voi asiaa lähteä kiistämäänkään. Ylitulkinta voi aiheuttaa enemmän stressiä, joka vain pahentaa tilannetta. Esihenkilö voi kuitenkin ohjata työntekijän työterveyteen kriittisessä tilanteessa.
Työssä jaksaminen ja Firstbeat
Työuupumus on myös joissain fyysisissä arvoissa mitattavissa. Hyviä kokemuksia on saatu Firstbeat-mittauksista, jotka on hyvä teettää koko työporukalle, jos epäilee yhden tai useamman jaksamisen alentumista tai haluaa tietää, mikä työn kuormittavuusaste on. Kun Firstbeat-mittaus tehdään koko työporukalle, uupunutta ei yksilöidä ja näin ollen tilanteen käsittely helpottuu. Firstbeat-mittauksista voit lukea lisää täältä. Ota yhteyttä meihin, mikäli haluat lisätietoa mittauksesta.
Yrittäjälle
Me kaikki yrittäjät tiedämme, että sairaslomat ovat todella iso kustannus. Ne saattavat olla jopa taloudellinen katastrofi. Se kaveri, joka siellä teillä tekee töitä hullun lailla, saattaa huomaamattasi kärsiä työuupumuksesta, vaikka naureskelee kanssasi tauot tai tekee työnsä aina hyvin. Jos stressitilannetta ei saada muutettua, edessä on väistämättä pitkä sairasloma, kun työuupumus eskaloituu fyysisiin oireisiin.
Esihenkilötehtävät kiinteytyvät yleensä kahteen osa-alueeseen: tehtävien kehittämiseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Vaikka poppakonsteja uupumukseen ei ole, näillä teeseillä pääset jo pitkälle:
- esihenkilötyö on päivittäistä johtamista, ei yksittäisiä poppakonsteja
- varmista, että pääsääntöisesti tehtävät ovat työntekijän mielestä mielekkäitä (jos ei ole, on erittäin tärkeä yhdessä miettiä uutta suuntaa työuralle!)
- varmista, että ryhmä kokee tekevänsä asioita yhdessä ja samaan suuntaan ja
- ryhmän jäsenet kokevat sosiaalisesti, että ryhmässä on heille merkityksellisiä henkilöitä
- vaikka kaikki ei kaikista pitäisikään, ryhmän jäsenten tulisi kunnioittaa toistensa mielipiteitä ja arvoja (tähän päästään yleensä vain aktiivisesti ryhmädynamiikkaa kehittämällä)
Esihenkilötyö on siis parhaimmillaan päivittäistä läsnäoloa ja ryhmän vaatimia johtamistoimia, jotka selviävät vain tutustumalla ryhmään ja luomalla turvallisuuden tunnetta. Tähän tunteeseen kuuluu myös tunne siitä, että työntekijällä on oikeus epäonnistua ja näyttää heikkoutensa. Jos haluat kehittyä esihenkilönä, niin käy tutustumassa esihenkilövalmennukseemme: Esihenkilö ammattimaiseksi vuodessa
Lue myös: