Aika on rahaa

Aika on rahaa: 7 ajankäytön osa-aluetta – ovatko ne sinulla hallinnassa?

Kirjoitettu 03.04.2015

Perinteisesti ajankäyttö jaetaan työ- ja vapaa-aikaan. Riippuen työtehtävästä – aika fakiiri saa tänä päivänä olla, jos oikeasti pystyy aikansa tuolla tavalla jakamaan. Antaisit siis henkisestä pääomastasi 100% arkena klo 8-16 työlle ja vuorokauden muina tunteina puolestaan et työtä lainkaan miettisi. Jako perustuu tietysti vanhan maailman ajatteluun, jossa merkityksellisintä oli fyysinen läsnäolo vaikkapa työpaikalla. Työtehtävät ovat muuttuneet ja fyysisen läsnäolon merkitys monessa tehtävässä on hyvin olematon. Daniel Siegel esittää erilaisen tavan jakaa ajankäyttöä. Se perustuu aivojemme erilaisiin tarpeisiin.

1. Fokusoitunut tavoitteellinen aika

Syvien yhteyksien luominen aivoihin, kun keskitymme tavoitehakuisesti.

Itselläni tällaista aikaa ovat esimerkiksi ryhmädynamiikkapäivien tehtävien ja videoiden analysointi sekä kaikki asiakastapaamiset.

2. Spontaani/luova aika

Uusien yhteyksien ja muistijälkien luominen aivoihin uusien kokemusten myötä.

Yritän olla avoin uusille kokemuksille, mutta aivan liian vähän niitä tulee haettua. Pitäisi ehkä tehdä vaikkapa kuukausikohtainen lista, johon etukäteen miettisi jonkin uuden pienen kokemuksen. Tuntuu ihan uskomattomalta, kuinka aivommw väkisin vääntävät meidät toimimaan, kuten aina olemme tomineet. Laitapa muuten kädet puuskaan – kumpi käsi tuli päällimmäiseksi? Seuraavaksi vaihda kädet toisinpäin. Heureka! Aivoille tuli uusi kokemus, joka ei tunnu niille miellyttävältä. Kun noinkin pieni muutos elämässä tuntuu joltakin, miten voimme edes kuvitella uudistuvamme merkittävästi esimerkiksi työelämässä ilman merkittävää ja tiedostettua panostusta uusiutumiseen.

Luovinta aikaa itselleni on metsässä samoilu metsästäen tai koiraa ulkoiluttaen. Suurin osa uusista ideoista syntyy minulla ehdottomasti ulkona.

3. Sosiaalinen aika

Vuorovaikutus, aivojen sosiaalisen verkoston aktivointi ja vahvistaminen vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Tässä ajan käytön osa-alueessa ajatukseni siirtyi sosiaaliseen mediaan. Täyttääköhän se aivojen vuorovaikutustarpeen? Omassa elämän vaiheessani lasten harrastusten kautta päivittäin tulee jonkin verran sosiaalista aikaa. Tuntuma on, että juuri nyt en tähän muutosta kaipaa.

4. Oma reflektointiaika

Oman ajattelun, tunteiden ja tekemisen arviointi, aivojen integrointi ja asioiden siirtäminen pitkäkestoiseen muistiin.

Blogikirjoittaminen on minulle ehdottomasti juuri reflektointiaikaa. Samoin kuin twitter-keskustelut. Huomasin EMBA-opintojen aikana, että kirjoittaminen palvelee omaa oppimistani erityisen hyvin. Toistaiseksi tapa on jäänyt elämääni.

 5. Fyysisen treenin aika

Samalla myös aivojen monipuolinen vahvistaminen.

Tästä olen kirjoittanut omat tarinansa:

Liikutko oikein? Tiedätkö mitä juuri sinun keho ja mieli tarvitsevat?

Kehon rakennus – valmista tuli

Tärkeää on löytää juuri itselle sopivat liikuntaharrastukset ja muistaa myös verenkierto- ja hengitystie-elimistö.

 6. Rentoutumisaika

Vapaa-aika, joka on ei-fokusoitua ja ei-tavoitteellista mielen vaeltamista aivojen latautumiseksi.

VoiVoi, tämä on vaikea ajankäytön osa-alue. Koen, ettei mielen rentoutuminen minulla onnistu kuin ohjatulla joogatunnilla. Hattua nostan kaikille teille, jotka pystytte rentoutumaan ilman mitään ulkopuolisia ärsykkeitä sekä ilman aivojen fokusoitunutta tilaa.

 7. Nukkumisaika

Oppimisen yhdistäminen ja päivästä palautuminen. Nukkumisaika on erittäin tärkeää aivotoiminnan kannalta.

Nukkumisessa ajan lisäksi tärkeää on unen laatu. Onko uneen sotkeutunut kuinka usein alkoholihöyryjä tai kofeiinia. Kuinka helposti pääset REM-uneen jne. Asiasta löytyy paljon tutkittua tietoa, ken sitä kaipaa.

Listatut ajankäytön tarpeet voivat täytyä niin töissä kuin vapaa-aikana. Useampi tarve voi täyttyä samanaikaisesti. Oleellisinta lieneekin pohtia, jääkö jokin osa-alue täyttymättä. Jossain elämän vaiheessa itseäni helpotti ajatus siitä, että työasioita voi ihan hyvillä mielin miettiä vapaa-aikana ja päinvastoin.

Pohdin Siegelin listaan pohjautuen omaa ajankäyttöäni. Toivottavasti listasta on apua myös sinun ajankäytöllesi ja mielen hallintaan.

-Markku-

Ajatukset heräsivät Helena Åhmanin ja Kari Neilimon kirjasta ”Johtajien tabut”, jossa myös lista on esitettynä. Muut blogahdukset kyseisestä kirjasta: